Gunder Hägg - ruotsalainen suurjuoksija II maailmansodan aikana

© Kalevi Mikkonen 2021

Nils Gunder Hägg (31.12.1918 – 27.11.2004) lempinimeltään Under-Gunder oli hallitseva ruotsalainen keskimatkojen ME-juoksija 1940-luvulla. Hän teki kaikkiaan 16 maailmanennätystä vuosina 1941 – 1945.

Gunder Hägg juoksi mailin maailmanennätyksen 4.06,2 1.7.1942 voittaen niukasti kovan kilpakumppaninsa Arne Anderssonin. (Kuva: Public domain)

Hägg aloitti kilpajuoksun 17-vuotiaana vuonna 1936. Vuonna 1937 hän aikaansai pienen sensaation, kun hän voitti suomalaisen olympiavoittaja Gunnar Höckertin Östersundissa. Vuonna 1938 hän voitti hopeaa Ruotsin mestaruuskilpailuissa 3000 metrin estejuoksussa, mutta sairastui armeija-aikana keuhkokuumeeseen, ja lääkärin mukaan hänen kilpauransa oli jo ohi. Suomen talvisodan syttyessä 30.11.1939 Hägg sijoitettiin Haaparannan pohjoispuolella olevaan Ruotsin armeijan yksikköön. Siellä Hägg jatkoi harjoitteluaan juoksemalla lumessa, minkä hän arvioi menestyksensä reseptiksi. Vuonna 1941 hän teki ensimmäisen maailmanennätyksensä voittamalla Ruotsin mestaruuden 1500 metrin juoksussa ajalla 3.47,6, joka paransi Jack Lovelockin vanhaa ennätystä kahdella sekunnin kymmenyksellä. Saman vuoden loppukesästä hänet asetettiin kilpailukieltoon amatöörisääntöjen rikkomisesta.

Sven Jerring haastattelee Häggia 2 mailin ME-juoksun jälkeen 3.7.1942. (Kuva: Public domain)

Kilpailukielto päättyi 1. heinäkuuta 1942, jolloin hän osallistui Arne Anderssonin kanssa Göteborgissa järjestettyyn mailin juoksuun. Kilpailu päättyi Häggin voittoon maailmanennätysajalla 4.06,2. Tästä alkoi Häggin ”Gunder Häggs 80 dagar” -nimellä tunnettu ajanjakso, jolloin hän teki 10 maailmanennätystä.

• 1.7. Göteborg, 1 maili – 4.06,2
• 3.7. Stockholm, 2 mailia – 8.47,8
• 17.7. Stockholm, 1500 m – 3.45,8
• 21.7. Malmö, 2000 m – 5.16,4
• 23.8. Östersund, 2000 m – 5.11,8
• 28.8. Stockholm, 3000 m – 8.01,2
• 4.9. Stockholm, 1 maili – 4.04,6
• 11.9. Stockholm, 3 mailia – 13.35,4
• 20.9. Göteborg (Slottsskogsvallen), 3 mailia – 13.32,4
• 20.9. Göteborg (Slottsskogsvallen), 5000 m – 13.58,2

Yhteensä hän teki siis 80 päivän aikana kymmenen maailmanennätystä. 5000 metrin aika paransi Taisto Mäen ennätystä 10,6 sekuntia ja oli ensimmäinen 14 minuutin alitus maailmassa. Ennätyksen rikkoi vasta Emil Zátopek vuonna 1954 ajallaan 13.57,2.

Gunder Häggin 3000 metrin ME-juoksun uutisointia. Lappland-Kurier 1.9.1942. (Kuva: Kalevi Mikkonen)

Ruotsin yleisurheilumaajoukkue teki vuonna 1942 kilpailuturneen ensin Unkariin, jossa oli maaottelu Unkaria vastaan ja sitten Berliinin olympiastadionille, jossa oli kutsukilpailu ruotsalaisurheilijoille. Lappland-Kurier 1.10.1942. 

(Kuva: Kalevi Mikkonen)

Ruotsalaisten vuoden 1942 syyskiertue jatkui Helsinkiin, jossa oli Suomi-Ruotsi -yleisurheilumaaottelu. Lappland-Kurier 6.10.1942. (Kuva: Kalevi Mikkonen)

Vuonna 1943 Hägg matkusti Yhdysvaltoihin kilpailemaan Ruotsin edustajana ja sai sen vuoden kunniaksi AP:n (Associated Press) nimeämänä Athlete of the Year -tunnustuksen. Samaan aikaan Arne Andersson vei hänen 1500 metrin sekä mailin maailmanennätyksensä. Hägg palasi vuodeksi 1944 Ruotsiin ja otti maailmanennätykset tavoitteekseen. Hän kohtasi Anderssonin Göteborgissa, ja molemmat miehet juoksivat alle vanhan maailmanennätyksen Häggin voittaessa kilpailun uudella ME:llä 3.43,0. Yksitoista päivää myöhemmin parivaljakko kilpaili maililla. Tällä kertaa Andersson oli nopeampi ja teki maailmanennätyksen ajalla 4.01,6. Samana vuonna Hägg voitti Ruotsin mestaruuden 5000 metrillä ja paransi kahdesti 2 mailin maailmanennätystään. Vuonna 1945 hän juoksi maililla uuden ME:n 4.01,4. Mailin ME pysyi voimassa aina vuoteen 1954 asti, jolloin englantilainen Roger Bannister rikkoi sen haamumailiajallaan 3.59,4. Yhdessä Gösta Jacobssonin, Sven Stridbergin ja Lennart Strandin kanssa hän juoksi vuonna 1945 myös 4 x 1500 metrin viestin maailmanennätyksen 15.38,6.

Gunder Häggin parhaat vuodet menivät päällekkäin II maailmansodan kanssa ja kun hänet julistettiin ammattilaiseksi, hän ei koskaan voinut osallistua arvokisoihin.

Gunder Hägg kuten myös hänen kanssakilpailijansa Arne Andersson ja Henry Kälarne olivat ammattilaissyytösten kohteena otettuaan ylimääräisiä korvauksia juoksuistaan. Urheilun amatöörisäännökset olivat tuolloin tiukkoja, kuten mm. Paavo Nurmi oli joutunut kokemaan vuonna 1932, ja ylimääräiset korvaukset olivat kiellettyjä. 17. maaliskuuta 1946 hänet yhdessä Anderssonin ja Kälarnen kanssa julistettiin ammattilaiseksi, ja he saivat kilpailukiellon ”ikuisiksi ajoiksi”, mikä luonnollisesti herätti debattia Ruotsissa. Myöhemmin sanonta muutettiin ”elinikäiseksi”! Siihen loppui tietysti hänen urheilu-uransa. Urheilu-uransa jälkeen hän työskenteli Malmön palokunnassa palomiehenä.

	Ennätykset/personal records 800 m 1.52,8 (1942) 1 500 m 3.43,0 (7.7.1944, ME) 1 maili 4.01,4 (17.7.1945, ME) 2 000 m 5.11,8 (2.7.1942, ME) 3 000 m 8.01,2 (28.8.1942, ME) 2 mailia 8.42,8 (4.8.1944, ME) 3 mailia 13.32,4 (20.9.1942, ME) 5 000 m 13.58,2 (20.9.1942, ME)

 

Gunder Hägg - Swedish runner and world record breaker

Gunder Hägg (31 December 1918 – 27 November 2004) was a Swedish runner and multiple world record breaker of the 1940s. He set 16 middle distance world records at events ranging from 1500 to 5000 meters, including three at both the 1500 meters and the mile, one at 3000 meters and one at 5000 meters.

Hägg and fellow Swede, Arne Andersson, lowered the record for the mile to just over four minutes (4:01.4) – accelerating the progression of the world record in the mile run. Both athletes set three world records for the mile. Hägg first set the record in July 1942 at 4:06.2, a time which was equalled by Andersson later the same month. This record was broken by Hägg (4:04.6) in September the same year. Andersson recaptured the world record in July 1943 (4:02.6), and improved it further in July 1944 (4:01.6). However, Hägg had the last word when he ran 4:01.4 in Malmö in 1945 (Hägg's record was not broken until Roger Bannister ran the first sub-4 mile in Oxford in 1954). Hägg was also the first man to run a sub-14 minute 5000m (13.58,2).

In 1946, Gunder Hägg was branded a professional because he received payments for running. He was therefore barred from competition, together with Arne Andersson and Henry Kälarne. Because of the WW2 and the ban he couldn't participate in Olympic Games or European Championships in his career.