Kolminkertainen olympiavoittaja Peter Snell

© Kalevi Mikkonen 2024

Sir Peter George Snell (17.12.1938 – 12.12.2019) oli uusiseelantilainen juoksija, joka saavutti varsin lyhyen uransa aikana kolme olympiakultaa.

Snell oli nuoruudessaan monipuolinen urheilun harrastaja erityisesti pallopeleissä Aucklandin Mount Albert Grammar Schoolissa. Tällöin hän harrasti krikettiä, rugbya, tennistä, sulkapalloa ja golfia. Yleisurheilusta tuli hänen päälajinsa 19-vuotiaana. Hänen valmentajakseen tuli suomalaistenkin 1960-luvun lopulla hyvin tuntema Arthur Lydiard. Lydiard sanoi hänelle: ”Peter, sellaisella nopeudella, joka sinulla on, ja jos teet kestävyysharjoituksia, voisit olla yksi parhaista keskimatkan juoksijoista.” Snell aloitti juoksijan uransa Lydiardin johdolla huolimatta siitä, että hän oli raskastekoinen mies tyypillisten keskimatkan juoksijastandardien mukaan: hänen pituutensa oli 179 cm ja kilpailupainonsa peräti 80 kg. Lydiardin valmennuksessa Snell juoksi rankoissa harjoituksissaan maratonmatkoja, mäkiä ylös ja alas, pitkin suoalueita ja radalla pikamatkoja ja intervalleja.

Peter Snell. (Kuva: Public domain).

Snell juoksi vuonna 1959 800 metrillä ajan 1.50,9 sijoittuen matkan maailmantilastossa vasta sijalle 140. Vuonna 1960 hän juoksi ennen Rooman olympialaisia ennätyksekseen ajan 1.49,2 eikä kukaan Uuden-Seelannin ulkopuolella ollut hänestä kuullutkaan. Ensimmäistä kertaa olympialaisissa juostiin 800 metrin juoksussa ensimmäiset 100 metriä omilla radoillaan. Ensimmäistä kertaa juostiin myös välierät. Kukaan ei uskonut silmiään, kun roteva uusiseelantilainen juoksi maansa mustassa edustusasussa kevyesti ja vaivattomasti alkuerässä 1.47,2 parantaen ennätystään kerralla kaksi sekuntia. Loppukilpailussa Sveitsin Wägli piti aluksi vauhtia yllä, mutta 700 metrin kohdalla syöksyi maailmanennätyksen haltija Belgian Roger Moens johtoon. Loppusuoralla hän katsoi neljä kertaa sivulleen, mutta aina väärään suuntaan. Hän ei huomannut, kuinka Peter Snell ohitti hänet sisäpuolelta ja juoksi askeleen mitan hänen ohitseen voittaen kultamitalin uudella ennätyksellään 1.46,3.

800 metriä:

1) Peter Snell Uusi-Seelanti 1.46,3.

2) Roger Moens Belgia 1.46,5.

3) George Kerr Länsi-Intian federaatio (Jamaika) 1.47,1.

 

Rooman olympialaisten jälkeen Snellin kehitys juoksijana vain parantui, kun hän juoksi eräässä Kansainyhteisön viestikilpailussa 800 metrin osuutensa jo peräti 1.44,1. Se osoitti hänen potentiaalinsa, vaikka aika ei viestissä juostuna kelvannutkaan tilastoihin. Vuonna 1961 Snell kilpaili Euroopassa ja voitti kaikki vastustajansa.

Peter Snell 800 metrin ja 880 jaardin ME-juoksussa 3.2.1962 Christchurchin nurmiradalla. (Kuva: Creative Commons Attribution-Share Alike 2.0 Generic)

Vuoden 1962 alussa Snell paransi kotimaassaan Whanganuin 385 metrin pituisella nurmiradalla Australian Herb Elliotin vuonna 1958 juoksemaa mailin maailmanennätystä kymmenyksellä aikaan 3.54,4. Helmikuun 3. päivänä hän juoksi samalla kertaa sekä 880 jaardin (1.45,1) että 800 metrin (väliaikana 1.44,3) huikeat maailmanennätykset Christchurchin nurmiradalla. Paikalla oli peräti 25 000 katsojaa, mikä oli Uudessa-Seelannissa ainutlaatuinen määrä. Katsojat olivat ihastuksissaan ja lauloivat spontaanisti kansallishymnin. Entinen 800 metrin ennätys oli vuodelta 1955 Belgian Roger Moensin nimissä, ja hän paransi sitä yli sekunnilla. Moens lähetti Snellille onnittelusähkeen, jonka otsikkona oli ”Mr. Fantastic Peter Snell”. Samana vuonna marraskuun lopulla 1962 hän voitti Australian Perthissä Brittiläisen Kansainyhteisön mestaruudet 880 jaardilla ja maililla.

Kuten ennen Roomaa Snellistä kuultiin melko vähän myös ennen Tokion vuoden 1964 olympialaisia. Hän oli kauan epävarma, juoksisiko Tokiossa sekä 800 metriä että 1500 metriä. Lopulta hän juoksi molemmat matkat vaikka monet olivat sitä mieltä, että hän oli liian painava 1500 metrin juoksuun. Hänellä oli kuitenkin takanaan jo vuosien kova kestävyysharjoittelu pitkine harjoituslenkkineen, joten hänellä oli pohjaa juosta kovia juoksuja peräkkäisinä päivinä.

Lokakuun 14. päivän alkuerän ja 15. päivän välierän jälkeen Snell voitti 16. päivänä pidetyn 800 metrin loppukilpailun uudella olympiaennätyksellä 1.45,1.

800 metriä:

1) Peter Snell Uusi-Seelanti 1.45,1,

2) Bill Crothers Kanada 1.45,6,

3) Wilson Kiprugut Kenia 1.45,9.

 

Seuraavan matkan 1500 metrin alkuerä oli jo seuraavana päivänä. Hämmästyttävän pirteänä hän selvitti helposti tiensä välierään. Kaksi päivää myöhemmin välierässä hän juoksi eränsä voittoon ajalla 3.38,8. Loppukilpailussa 21.10. jo alkuvaiheessa kaksi musta-asuista Uuden-Seelannin miestä John Davies ja Peter Snell johtivat kilpailua. Noin 270 metriä ennen maalia Snell yllätti täysin vastustajansa aloittamalla pitkän loppukirinsä ja voitti kultamitalin vastustamattomasti ajalla 3.38,1 juostuaan viimeiset 300 metriä 38,6. Kilpailun hopealle juoksi Tšekkoslovakian Josef Odložil ajalla 3.39,6.

1500 metriä:

1) Peter Snell Uusi-Seelanti 3.38,1,

2) Josef Odložil Tšekkoslovakia 3.39,6,

3) John Davies Uusi-Seelanti 3.39,6.

 

Peter Snell kiitämässä 1500 metrin olympiavoittoon Tokiossa vuonna 1964. Takana hopeamies Odložil (159) ja pronssimies Davies (467). (Kuva: Public domain).

Tokion jälkeen Snell kulki voitosta voittoon. Hän nautti kovan harjoittelunsa hedelmistä juoksemalla 12.11. Aucklandissa uuden 1 000 metrin maailmanennätyksen 2.16,6 ja vain viisi päivää tämän jälkeen mailin juoksun ME:n 3.54,1. Hän sivuutti tässä juoksussa, jota seurasi 20 000 katsojaa, 1500 metrin kohdan ajassa 3.37,6, joka jäi hänen ennätyksekseen. Snell aloitti mailin ME-juoksun kovalla vauhdilla: ensimmäinen 400 metriä 56,4, toinen 57,7, kolmas jo 60,2. Viimeisellä kierroksella (59,8) vauhti hieman hiipui ja viimeinen sata metriä oli jo tuskaista, mutta ME syntyi silti.

Vielä vuonna 1965 Snell kilpaili Euroopassa ja Yhdysvalloissa ilman sen kummempaa menestystä, minkä jälkeen hän ilmoitti lopettavansa kilpaurheilun ja keskittyvänsä muihin asioihin.

Peter Snell oli hieman Lasse Virenin kaltainen juoksija, joka uran alkuvaihetta lukuun ottamatta keskittyi erityisesti olympiakisoihin. Olympiavuosina hän oli Virenin tavoin hurjassa vauhdissa juosten ME-tuloksia, kuten Virenkin vuonna 1972. Yhteinen tekijä oli huippuvalmentaja Arthur Lydiard, joka kävi Suomessa 1960-luvun lopulla kertomassa valmennusfilosofiastaan ja mm. valmennettaviensa, kuten Snellin harjoittelusta. Kuulolla olivat niin Viren kuin hänen valmentajansakin kuin myös muut tulevat Suomen huippujuoksijat ja valmentajat.

Wanganui Chroniclen haastattelussa vuonna 2012 Snell sanoi olevansa kansainvälisesti tunnettu maililla, mutta hän ei koskaan saavuttanut potentiaaliaan tällä matkalla. Hän sanoi, että 800 metriä oli luultavasti hänen paras matkansa. Hänen kovin juoksunsa oli 800 metrin/880 jaardin maailmanennätysjuoksu, joka tehtiin Lancaster Parkissa nurmiradalla!

Snellin 800 metrin ennätys 1.44,3 on nopein koskaan juostu aika tällä matkalla nurmiradalla, ja se on myös vanhin kansallinen ennätys, jonka IAAF on tunnustanut. Hänen 800 metrin ennätyksensä oli myös Oseanian manneralueen ennätys 56 vuoden ajan

Uransa lopetettuaan Snell toimi maanmittarina ja savuketehtaan edustajana. Vuonna 1971 Snell muutti Yhdysvaltoihin kouluttaakseen itseään paremmin. Hän suoritti kanditaatin tutkinnon Kalifornian yliopistossa Davisissa aiheenaan ihmisen suorituskyky. Sen jälkeen hän suoritti liikuntatieteen tohtorin tutkinnon Washingtonin valtionyliopistossa. Tohtoritutkinnon jälkeen hän työskenteli sisätautiopin apulaisprofessorina Lounais-Texasin lääketieteen tutkimuskeskuksessa Dallasissa.

Arvokisasaavutukset:

Olympialaiset
Kultaa	Rooma 1960	800 m
Kultaa	Tokio 1964	800 m
Kultaa	Tokio 1964	1 500 m

 

 

 

 

Kansainyhteisön kisat
Kultaa	Perth 1962	880 y
Kultaa	Perth 1962	maili

 

 

 

Henkilökohtaiset ennätykset:

Matka	Aika	Paikka	vuosi
800 m	1:44.3 ME	Christchurch	1962
1000 m	2:16.6 ME	Auckland	1964
1500 m* (väliaika)	3:37,6	Auckland	1964
Maili	3:54.1 ME	Auckland	1964