Hannu Posti – kesä- ja talviolympialajien menestyjä

 

© Kalevi Mikkonen 2025

Hannu Kalevi Posti (15.1.1926 Vehkalahti – 13.6.2012 Helsinki) oli suomalainen kestävyysjuoksija, ampumahiihtäjä ja juoksuvalmentaja.  Aika moni urheilun seuraajista ei enää tunnista nimeä, mutta aikanaan hän oli yksi Suomen ja aikansa huippujuoksijoita ja myöhemmällä urallaan myös menestynyt ampumahiihtäjä ja valmentaja. Hannu Posti oli myös harvinainen poikkeus, sillä hän osallistui sekä kesä- että talviolympialaisiin varsin hyvällä menestyksellä.

Hannu Posti kuului myös niihin suomalaisurheilijoihin, joiden esikuvana ja innoittajana oli Paavo Nurmi. Säännöllisen harjoittelun hän kykeni aloittamaan vasta armeijassa sodan päätyttyä vuonna 1945. Posti muisteli poikavuosiensa parhaana työmaana välirauhanajan linnoitustöitä Haminan satamassa. Jatkosodan alettua poika arveli, että armeijan leivissä voisi saada paremmat vaatteet ja ruoat kuin kansanhuollosta. Niinpä hän väärensi syntymätodistukseen ikänsä vuodella ja pääsi 17-vuotiaana asepalvelukseen vuonna 1943. Rintamataisteluihin poikaa ei kuitenkaan päästetty, kun oikea ikä selvisi. Postin ensimmäinen urheilumenestys oli Puolustusvoimien hiihtomestaruuskisojen toinen sija varusmiessarjassa Hämeenlinnassa 1946. Kesällä 1946 hän voitti Puolustusvoimien 2000 metrin maastojuoksumestaruuden ja kipinä urheilu-uralle oli saatu. Kun olympialaiset myönnettiin Helsingille, se motivoi Postia tähtäämään kisoihin.

Hannu Posti ja Herbert Schade olympiastadionilla vuonna 1951. Kuva: Finna.

Postista odotettiin jo muutaman vuoden ajan kovan luokan vahvistusta Suomen juoksueliittiin. Vuonna 1947 hän juoksi 3000 metriä aikaan 8.39,2, seuraavana vuonna aikaan 8.30,6 ja vuonna 1949 jo lupaavasti 8.27,0. Posti siirtyi koko ajan pidemmille matkoille. 5000 metrillä syntyi aika 14.55,6 vuonna 1948 ja vuonna 1949 14.34,4. Tämän ajan hän juoksi Kalevan kisoissa sijoittuen neljänneksi. Saman vuoden maastojuoksun SM-kisassa Posti juoksi hopealle 6 km:n kilpailussa saavuttaen näin ensimmäisen mitalinsa. Vuoden 1950 maastojuoksun SM-kisassa hän oli jälleen hopealla 5 km:n maastojuoksussa. Suomi-Tšekkoslovakia -maaottelussa hän juoksi 5000 metriä sijoittuen kolmanneksi. Posti valittiin myös Brysselin Euroopan mestaruuskilpailuihin, jossa hän sijoittui 5000 metrillä 23.8. hienosti viidenneksi ajalla 14.40,8. Voittaja oli Emil Zátopek ajalla 14.03,0. Vuoden 1951 maastojuoksun SM-kilpailussa Posti voitti ensimmäisen Suomen mestaruutensa 6 km:n matkalla. Kalevan Kisojen 5000 metrillä hän sijoittui kolmanneksi. Maaotteluedustus tuli Suomi-Ranska maaottelun 5000 metrillä, jossa hän sijoittui toiseksi.

Olympiavuonna 1952 Posti voitti keväällä maastojuoksun Suomen mestaruuden ylivoimaisesti 45 sekunnin erolla Olavi Rinteenpäähän sekä 5000 metrin että 10000 metrin Suomen mestaruudet ja oli näin valmis Helsingin olympialaisiin. Hän sijoittui upeasti neljänneksi Helsingin olympialaisten 10 000 metrin juoksussa 20.7. ennätystään 14 sekuntia parantaen aikaan 29.51,4. Kilpailun voitti kaikkiaan kolme kultamitalia kisoista rohmunnut Emil Zátopek ajalla 29.17,0. Kaikkien aikojen tilastossa Posti oli vuonna 1952 tuolla ajallaan maailmantilaston yhdeksäs. Vuonna 1982 Posti muisteli Juoksija-lehden haastattelussa: ”On kulunut niin pitkä aika, että tuon kilpailun aattopäivistä en muista oikeastaan mitään. Luulen, että olin epävarma kunnostani: ei oikein kulje! Kilpailupäivänä tilanne muuttui - silloin tuntui hyvältä. Mutta kokoontumishuoneessa Gordon Pirien ja kumppanien roturaajoja katsellessa ajattelin, että olin kuin työhevonen lämminveristen joukossa. Lähtölaukauksen pamahdettua noilla seikoilla ei kuitenkaan ole mitään merkitystä.” Posti ei koskaan ollut ns. tyylijuoksija ja Sulo Kolkka löysi helposti vertailukohdan Zátopekiin. Postissa oli jotakin Suomen Zátopekia ja sen vuoksi häneen oli suhtauduttava vakavasti.

10000 metrin kaikkien aikojen maailmantilasto vuonna 1952:

Myös vuonna 1953 Posti voitti Suomen mestaruudet sekä 5000 metrillä että 10000 metrillä ja oli maastojuoksun 10 km:n matkalla hopealla. Vuonna 1954 hän voitti maastojuoksun 10 km:n matkan Suomen mestaruuden ja Kalevan kisoissa 10000 metrin mestaruuden.

Erkki Puolakka, Hannu Posti ja Olavi Rinteenpää ottivat kolmoisvoiton vuoden 1953 Suomi-Ruotsi -maaottelun kympillä. Kuva: Public domain.

Akillesjännevaivoista kärsinyt Posti osallistui Bernin EM-kilpailuissa 25.8.1954 vielä 10 000 metrin kilpailuun juosten sijalle 14 vaatimattomalla ajalla 30.39,4. Voittaja oli jälleen Emil Zátopek huippuajalla 28.58,0 jääden vain vajaat neljä sekuntia omissa nimissään olevasta maailmanennätyksestä.

Vuonna 1955 Posti voitti vielä 10000 metrin Suomen mestaruuden Kalevan kisoissa, ja vielä vuonna 1957 hän sijoittui maastojuoksun SM-kisoissa hopealle 10 km:n matkalla ja Kalevan kisoissa pronssille sekä 5000 että 10000 metrin kilpailuissa. Posti sai vuoden lopulla kutsun Brasilian kuuluisaan São Paulon uudenvuodenjuoksuun. Hän sijoittui kilpailussa mainiosti kuudenneksi ja kukisti mm. tulevan maailman huippujuoksijan Neuvostoliiton Vladimir Kutsin. Vuoden 1958 Kalevan kisojen 10000 metrillä hän oli kuudes, mutta akillesjännevammat pakottivat hänet lopettamaan juoksu-uran vuonna saman vuoden aikana. Posti osallistui kaikkiaan 18:aan yleisurheilumaaotteluun vuosina 1950–1957.

Hannu Posti. Kuva: Public domain.

Posti kilpaili useasti aikansa parhaita kestävyysjuoksijoita Emil Zátopekia ja Alain Mimounia vastaan. Zátopekia hän ei onnistunut koskaan voittamaan, mutta Mimounin hän voitti kerran. Tämä tapahtui 5. syyskuuta 1953 Suomi–Ranska-maaottelussa. Tuosta juoksusta on Postin 10 000 metrin ennätysaika 29.49,8. Postin ennätys 3 000 metrillä on 8.14,8 ja 5 000 metrillä 14.11,8.

Tyypilliseen suomalaiseen tapaan vaatimaton Posti ei kovin hehkuttanut kertoessaan omasta juoksu-urastaan Juoksijassa: ”Se on minulle jotenkin vaikea aihe…vastenmielinenkin. Urheilun kehitys on ollut niin valtavaa, että omat saavutukset tuntuvat hyvin mitättömiltä. Tänään piirikunnallisen tason juoksijatkin ovat selvästi nopeampia kuin minä. Mutta ehkä olen väärässä - ehkä tein sittenkin oman aikani taustaa vasten jotakin siihen päivään kuuluvaa? Sanoisin näin: minusta on turhauttavaa puhua omasta urastani numeroilla, mutta tunteella voin puhua siitä vaikka kuinka paljon. (Harjoittelin) noin puolet nykyisestä keskitasosta, kolmasosan nykyhuippujen määristä, Kuitenkin olin jostakin syystä kovan harjoittelijan maineessa. Juoksin kyllä läpi vuoden, mutta määrää ja tehoa kesää kohti nousujohteisesti lisäten.”

Kehitys Suomessa on kulkenut viime vuosina siihen suuntaan, että Hannu Postin silloin juoksemilla ajoilla olisi hyvin käyttöä nykypäivän SM-kisoissakin!

Suomen kaikkien aikojen tilasto 10000 metrillä vuonna 1954:

Juoksu-uran katkettua akillesjännevaivoihin innostui Posti parin vuoden jälkeen toisesta lajista eli ampumahiihdosta. Hiihto oli kuulunut hänen harjoitusohjelmaansa jo entuudestaan, mutta ampumisen ja hiihdon yhdistäminen vaati enemmän harjoitusta, vaikka hän olikin rajavartiolaitoksen palveluksessa. Posti kertoi Juoksijan haastattelussa: ”Olin aina ollut suhteellisen hyvä hiihtäjä. Nyt minun oli vain opittava ampumaan. Se oli jännittävä yritys - mahdollisuus tehdä jotakin kokonaan uutta. Aloitin järjestelmällisen harjoittelun. Patruunoita oli vähän, mutta pyrin ampumaan joka päivä 20 laukausta siten, että tein viiden laukauksen sarjojen välillä aina juoksulenkin. Sen lisäksi kylmäharjoittelu oli jokapäiväistä ohjelmaani. Minulle ampumahiihto oli ennen muuta motivaatiokysymys. Ilman tuota uutta yritystä ei urani olisi ollut täydellinen.”

Posti kilpaili ampumahiihtäjänä menestyksellisesti ja saavutti tukun SM-mitaleita, maailmanmestaruuskilpailuissa 20 kilometrillä pronssia vuonna 1963 sekä joukkuekilpailussa hopeaa vuosina 1962 ja 1963. Olympialaisissa hän sijoittui 20 kilometrillä parhaana suomalaisena 38-vuotiaana kahdeksanneksi Innsbruckissa 1964.

Aktiiviuran jälkeen Posti siirtyi Santahaminaan kouluttajaksi ja kestävyys-juoksuvalmentajaksi. Koko työuransa hän oli Rajavartiolaitoksen (1946-1964) ja Puolustusvoimien (1964-1973) palveluksessa. Hän oli luomassa Kalevi Römpötin apulaisena Puolustusvoimien urheilujoukkotoimintaa Santahaminassa. Sieltä alkoi myös yhteistyö hänen tunnetuimman valmennettavansa Tapio Kantasen kanssa. Muita tunnettuja juoksijoita hänen valmennettavanaan olivat Risto Ala-Korpi, Seppo Liuttu, Vesa Laukkanen ja Heikki Vakkuri.

 

Hannu Postin ennätykset:

1500 m – 3:54.8 (1950)

3000 m – 8:14.8 (1952)

5000 m – 14:11.8 (1957)

10000 m – 29:49.8 (1953)

 

5000 m Brüssel 23.8.1950 EM

1.       Emil ZÁTOPEK TCH 14:03.0

2.       Alain MIMOUN FRA 14:26.0

3.       Gaston REIFF BEL 14:26.2

4.       Väinö MÄKELÄ FIN 14:30.8

5.       Hannu POSTI FIN 14:40.8

 

10000 m Helsinki 20.7.1952 Olympian kisat

Helsingin kisojen ehdoton ennakkosuosikki 10000 metrillä oli puolustava mestari Emil Zátopek. Hän oli maailmanennätyksen haltija, jonka paras aika oli 20 sekuntia parempi kuin seuraavaksi paras aika, ja hän oli voittanut myös vuoden 1950 Euroopan mestaruuden. Kilpailussa hän otti johdon kuuden kierroksen jälkeen ja pudotti vauhtia kiristäen kaikki paitsi viisi muuta juoksijaa nopeasti. 6 km: n kohdalla vain Alain Mimoun oli edelleen hänen mukanaan, mutta 8 km:n jälkeen Zátopek pudotti hänetkin kyydistä. Zátopek voitti olympiaennätyksellä 29.17,0 i 15 sekunnin erolla Mimouniin. Suomen Hannu Posti kamppaili pronssimitalista kolmen muun juoksijan kanssa, mutta Neuvostoliiton Anufrijev oli heistä nopein.

10000 m:

1        Emil Zátopek TCH 29:17.0 OR

2        Alain Mimoun  FRA 29:32.8

3        Aleksandr Anufriyev URS 29:48.2

4        Hannu Posti FIN 29:51.4

5        Frank Sando GBR 29:51.8

6        Valter Nyström SWE 29:54.8

7        Gordon Pirie GBR 30:04.2

8        Fred Norris GBR 30:09.8

9        Ivan Pozhidayev URS  30:13.4

10      Martin Stokken NOR  30:22.2

 

10000 m Bern 25.8.1954 EM

1.       Emil ZÁTOPEK TCH 28:58.0

2.       József KOVÁCS HUN 29:25.8

3.       Frank SANDO GBR 29:27.6

4.       Herbert SCHADE FRG 29:32.8

5.       Franjo MIHALIĆ YUG 29:59.6

14.    Hannu POSTI FIN 30:39.4

                     

20 km:n ampumahiihto 4.2.1964 Innsbruck Olympialaiset

1        Vladimir Melanin            URS             1.20:26.8

2        Aleksandr Privalov        URS             1.23:42.5

3        Olav Jordet                     NOR            1.24:38.8

4        Ragnar Tveiten              NOR             1. 25:52.5

5        Vilmoș Gheorghe          ROU              1.26:18.0

6        Józef Rubiś                    POL              1.26:31.6

7        Valentin Pshenitsyn      URS              1.26:59.0

8        Hannu Posti                    FIN               1.27:16.5

 

Hannu Postin mitalit ampumahiihdon MM-kilpailuista:

Hopeaa Hämeenlinna     1962 joukkuekilpailu

Hopeaa Seefeld             1963 joukkuekilpailu

Pronssia Seefeld           1963 20 km