Suomen kestävyysjuoksu 1970-luvulla - nousu maailman huippumaiden joukkoon, osa 2, vuodet 1975 - 1979

© Kalevi Mikkonen 2024

Suomen kestävyysjuoksun tarina jatkuu nyt vuosien 1975 - 1979 katsauksella. Vuosikymmenen alkupuoli nosti Suomen maailman huippumaiden joukkoon ja sama suunta jatkui menestyksekkäänä myös vuosikymmenen lopulla. Juoksuinnostus Suomessa ei laantunut vaan joka puolella seuroissa oli juoksukouluja ja uusia pelkästään kestävyysjuoksuun erikoistuneita seuroja perustettiin, kuten Rovaniemen Roadrunners 19.9.1975.

Vuosi 1975

Seppo Nikkari osallistui jo Kioton maratonille 9.2. ja juoksi kolmanneksi ajalla 2.19.13,2. Yleisurheilun sisäratojen Euroopan mestaruuskilpailut järjestettiin Puolan Katowicessa 8.-9.3. Pekka Päivärinta osallistui 3000 metrin juoksuun ja juoksi upeasti toiseksi häviten niukasti saman ajan juosseelle Ison-Britannian Ian Stewartille. Molempien aika oli 7.58,6.

Maastojuoksun maailmanmestaruuskilpailuissa Marokon Rabatissa 16.3. oli myös suomalaisedustus. Menestys ei ollut nyt niin hyvä kuin joskus aiemmin. Ian Stewartin voittamassa miesten 12 kilometrin juoksussa Pekka Päivärinta ja Rune Holmén keskeyttivät, Seppo Tuominen oli 17., Tapio Kantanen 24., Aarno Ristimäki 56. ja Seppo Nikkari 58. ja Risto Alakorpi 116. Joukkuekilpailutulosta Suomi ei saanut aikaiseksi. Naisten 3,9 kilometrin kilpailussa Nina Holmén sijoittui 14. sijalle, Sinikka Tyynelä oli 31., Irja Pettinen 33., Marjukka Ahtiainen 39. ja Marjatta Kallio 61. Joukkuekilpailussa Suomen naiset kuitenkin sijoittuivat kahdeksanneksi.

Pekka Päivärinta aloitti kotimaan kauden juoksemalla Artturin maratonilla Turussa 31.3. kelpo ajan 2.14.17,4. Oulussa 15.5. Raatin kentällä koleassa ja sateisessa säässä tehtiin jälleen suomalaista juoksuhistoriaa. Radalla juostiin 25000 metrin juoksu, jossa Pekka Päivärinta teki uuden matkan maailmanennätyksen 1.14.16,8 vieden ME:n Seppo Nikkarilta. Kovatasoisen kilpailun toiseksi juoksi Aarno Ristimäki ajalla 1.14.51,0 alittaen hänkin entisen ME:n. Kolmanneksi juoksi Jukka Toivola ajalla 1.15.30,6, neljänneksi Paavo Leiviskä 1.15.34,8, viidenneksi Seppo Helenius 1.16.08,4, ja kuudenneksi Reino Paukkonen 1.16.10,0. Kilpailu oli vahva osoitus suomalaisesta kestävyysjuoksusta. Päivärinta juoksi väliaikana myös 15 mailin ME:n 1.11.52,6. Tämänkin matkan entinen ennätys oli Nikkarin nimissä. Päivärinnan maailmanennätykset ovat viimeisimmät suomalaisen juoksijan tekemät. Samassa juoksussa tunninjuoksussa Ristimäki oli ykkönen juoksemalla 20092 metriä ja Päivärinta kakkonen juoksemalla 20091 metriä siinä kohdassa. Tuolloin oli erityisen ilahduttavaa, että suomalaisjuoksijat usein juoksivat isolla porukalla huipputuloksia eri matkoilla vuorovedolla ilman jäniksiä.

Raatin kentällä Pekka Päivärinta (kolmas oikealta) juoksi kaksi maailmanennätystä.

Oulun kisan jälkeen Päivärinta matkusti Kanadan Thunder Bayhin, jossa voitti 19.5. 10 mailin maantiejuoksun ajalla 47.09. Suomen mestaruus maratonjuoksussa juostiin 25.5. Imatralla. Voiton otti Paavo Leiviskä ajalla 2.15.58,6, toinen Jukka Toivola 2.16.20,8 ja kolmas Seppo Nikkari 2.16.29,8.

Suomi-Saksa-Puola -maaottelussa Helsingissä 7.6. Tapio Kantanen juoksi uuden Suomen ennätyksen 3000 metrin esteissä ajalla 8.17,87 voittaen mm. Puolan Bronislaw Malinowskin. Miesten 5000 metrillä Pekka Päivärinta ja Lasse Virén ottivat kaksoisvoiton ajoilla 13.40,0 ja 13.42,4 ja 10000 metrillä Seppo Tuominen oli toinen ajalla 28.15,0. Lasse Virénin tosi huonossa kunnossa ollut jalka oli leikattu alkuvuodesta 1975, joten Lassen kuntoutuminen huippuvauhtiin oli pahasti kesken tässä vaiheessa kautta.

Tapio Kantanen

Kotimaan kilpailukauden yksi kohokohdista oli jälleen Helsingin 9. World Games, jotka järjestettiin 25.-26.6. Kilpailuissa oli kovatasoinen ulkomainen osallistujajoukko. Lasse Virén juoksi 5000 metrin juoksun, jossa sijoittui neljänneksi kauden parhaallaan 13.34,51. Estejuoksija Ismo Toukonen oli kahdeksas ajalla 13.46,73. 10000 metrin kilpailu oli kovatasoinen, sillä Emiel Puttemans, Pekka Päivärinta ja Jos Hermens taistelivat voitosta loppusuoralle asti. Puttemans voitti, mutta toiseksi sijoittunut Päivärinta juoksi myös loistoajan 28.04,45. Aarno Ristimäki oli kuudes hyvällä ajalla 28.33,72 ja Seppo Tuominen yhdeksäs ajalla 28.58,62. Tapio Kantanen sijoittui 3000 metrin estejuoksussa kolmanneksi ajalla 8.26,24. Naisten 1500 metrin kilpailussa Nina Holmén sijoittui toiseksi ajalla 4.15,26. Tukholman DN-Galassa 1.7. Kantanen juoksi estejuoksussa ajan 8.19,54 sijoittuen neljänneksi Anders Gärderudin ME-juoksussa. Milanossa 2.7. Nina Holmén juoksi Suomen ennätyksen 1500 metrillä ajallaan 4.08,9.

Yleisurheilun Euroopan cupin välierässä Leipzigissä 12.-13.7. Markku J. Laine sijoittui 1500 metrillä toiseksi ajalla 3.44,9 ja Lasse Virén myös toiseksi 5000 metrillä ajalla 13.51,0. Voittoja sen sijaan ottivat Pekka Päivärinta 10000 metrillä ajalla 28.47,2 ja Tapio Kantanen esteissä ajalla 8.25,2. Naisten vastaavassa cupissa Lüdenscheidissa Nina Holmén sijoittui 1500 metrillä toiseksi ajalla 4.09,8.

Suomen mestaruuskilpailut eli Kalevan kisat kisailtiin Seinäjoella 18.-20.7. Pekka Päivärinta vei voiton sekä 1500 metrillä ajalla 3.43,20 että 5000 metrillä ajalla 13.43,31. Jälkimmäisellä matkalla seuraavat sijat menivät Lasse Virénille (13.44,35), Tapio Kantaselle (13.46,84), Ismo Toukoselle (13.47,51) ja uudelle nimelle Martti Vainiolle (13.50,95). Kympillä voiton korjasi Seppo Tuominen ajalla 28.58,62 ja esteissä Tapio Kantanen ajalla 8.30,11. Naisten 1500 metriä voitti odotetusti Nina Holmén ajalla 4.13,4.

1970-luvun suomalaisia huippujuoksijoita. Kärjessä Tapio Kantanen, sitten Pekka Päivärinta, Lasse Virén, SeppoTuominen, Kaarlo Maaninka, Ismo Toukonen ja viimeisenä Martti Vainio. Kuva: Finna.

Pian Kalevan kisojen jälkeen järjestettiin Paavo Nurmen kisat Turussa 24.7. Pekka Päivärinta oli jälleen 5000 metrin ykkönen kelpoajalla 13.29,8. Lasse Virén oli kolmas ajalla 13.36,8. Naisten 1500 metriä oli jälleen Nina Holménin näytös ajalla 4.09,8.

Perinteinen Ruotsi-Suomi -maaottelu kisailtiin jo 2.-3.8. Tukholmassa. Tulostaso oli kansainvälisesti ajatellen monissa lajeissa suorastaan loistava. Miesten 1500 metrillä Ruotsin Anders Gärderud voitti ajalla 3.39,5, seuraavina Pekka Päivärinta ajalla 3.39,72 ja Markku J. Laine ajalla 3.39,81. Miesten 1000o metrillä voittoon juoksi Seppo Tuominen ajalla 28.27,27. Lasse Virén varmisti kakkossijan ajalla 28.43,46. Seppo Nikkari oli neljäs ajalla 28.51,88. Gärderud voitti estejuoksun ajalla 8.27,3 Tapio Kantasen ollessa toinen ajalla 8.30,0. Mikko Ala-Leppilampi oli neljäs ajalla 8.32,6 ja Jouko Kuha viides ajalla 8.33,6. Naisten 3000 metrillä Nina Holmén oli toinen ajalla 9.00,6. Tässä maaottelussa tapahtui se kuuluisa Pekka Päivärinnan hylkäys 5000 metrin juoksussa, josta riitti parranpärinää pitkään ja josta Spede Pasasen yhdessä Uuno Turhapuro -elokuvassakin vielä muistutettiin.

Helsingissä 7.8. järjestetyissä kansainvälisissä kilpailuissa Heikki Vakkuri juoksi 1500 metriä 3.40,12 ollen neljäs, Markku J. Laine viides ajalla 3.41,4 ja Jouko Niskanen kuudes ajalla 3.41,5. Miesten 5000 metrillä tehtiin hyviä aikoja suomalaisittain. Pekka Päivärinta oli juoksun toinen ajalla 13.36,4, Tapio Kantanen kolmas ennätyksellään 13.37,0, Seppo Tuominen neljäs 13.37,2, Lasse Virén viides 13.38,2 ja Martti Vainio kahdeksas 13.47,4. Miesten Euroopan cupin loppuottelussa Nizzassa 16.-17.8. Suomen miesjuoksijat olivat vaisuja. Lasse Virén oli neljäs 5000 metrillä ajalla 13.49,8, Pekka Päivärinta kuudes 10000 metrillä ajalla 29.01,4 ja Tapio Kantanen kuudes estejuoksussa ajalla 8.28,6.

Maaottelussa Neuvostoliittoa vastaan Lasse Virén juoksi 30.8. kauden parhaansa 10000 metrillä hienolla ajalla 28.11,4 Seppo Tuomisen varmistaessa kaksoisvoiton myös huippuajalla ja ennätyksellään 28.11,8. Pekka Päivärinta otti voitot 1500 metrillä ajalla 3.41,2 ja 5000 metrillä ajalla 13.53,2 ja Tapio Kantanen 3000 metrin estejuoksussa ajalla 8.33,0. Italia-Suomi -maaottelussa 9.-10.9. suomalaisvoittajat kestävyysjuoksussa olivat Pekka Päivärinta 5000 metrillä, Lasse Virén 10000 metrillä ja Tapio Kantanen estejuoksussa. Ruissalon maratonilla Turussa 21.9. järjestäjät olivat saaneet mittanauhat järjestykseen ja Aarno Ristimäki voitti ajalla 2.16.29,0. Samana päivänä järjestettiin Kankaanpäässä ensimmäinen naisten 5000 metrin ratakilpailu kolean tuulisessa säässä. Juoksun voitti Nina Holmén ajalla 16.55,6. Kauden maailmantilastossa Holmén sijoittui hienosti 1500 metrillä kymmenenneksi ja 3000 metrillä 11. sijalle. Edelleen saman päivän kilpailuna oli Prahassa 9,6 km:n Rude Pravo -juoksu, jossa Tapio Kantanen sijoittui seitsemänneksi.

Vuosi oli monessa suhteessa välivuosi, mutta kohokohtina olivat Pekka Päivärinnan juoksemat maailmanennätykset ja hopeamitali sisäratojen EM-kilpailuista. Lasse Virén välivuosien tuttuun tapaansa keskittyi lähinnä peruskunnon ylläpitämiseen ja jalkavaivojensa parantamiseen keskittyessään tulevaan olympiavuoteen.

Pekka  Päivärinta

Suomen tilastossa 17 miestä juoksi 5000 metriä alle 14 minuutin ja 27 miestä alle 30 minuutin sekä yhdeksän miestä alle 29 minuutin.

Suomen tilasto 1975: 5000 m

• 13.29,8 Pekka Päivärinta
• 13.34,6 Lasse Virén
• 13.37,0 Tapio Kantanen
• 13.37,2 Seppo Tuominen
• 13.46,8 Ismo Toukonen
• 13.47,0 Esko Lipsonen
• 13.47,0 Mikko Ala-Leppilampi
• 13.47,4 Martti Vainio
• 13.47,6 Seppo Nikkari
• 13.48,4 Lasse Orimus
• 13.49,8 Håkan Spik
• 13.52,4 Raimo Hämynen
• 13.52,8 Risto Ala-Korpi
• 13.54,4 Aarno Ristimäki
• 13.54,8 Matti Salonen
• 13.56,8 Rune Holmén
• 13.58,8 Pekka M. Tiihonen

Suomen tilasto 1975: 10000 m

• 28.04,45 Pekka Päivärinta
• 28.11,4 Lasse Virén
• 28.11,8 Seppo Tuominen
• 28.33,72 Aarno Ristimäki
• 28.43,6 Esko Lipsonen
• 28.48,4 Tapio Kantanen
• 28.51,88 Seppo Nikkari
• 28.54,0 Risto Ala-Korpi
• 28.54,6 Martti Kiilholma
• 29.00,0 Martti Vainio
• 29.00,8 Paavo Leiviskä
• 29.04,4 Raimo Hämynen
• 29.14,96 Kaarlo Maaninka
• 29.16,23 Max Holmnäs
• 29.23,4 Håkan Spik
• 29.24,0 Ismo Toukonen
• 29.27,6 Mikko Ala-Leppilampi
• 29.36,8 Rauno Mattila
• 29.37,0 Esa Tikkanen
• 29.37,6 Jouko Kuha
• 29.43,42 Reino Paukkonen
• 29.48,6 Matti Karjalainen
• 29.49,2 Kyösti Takkinen
• 29.50,2 Mauri Mäkilä
• 29.52,4 Jouko Santanen
• 29.56,4 Jukka Toivola
• 29.58,4 Pekka Salomaa

Olympiavuosi 1976

Vuosi 1976 oli jälleen olympiavuosi, joka sähköisti kestävyysjuoksua niin Suomessa kuin muualla maailmassa. Lasse Virén aloitti kauden Sao Paulon perinteikkäässä uudenvuodenjuoksussa 1.1. sijoittumalla kesken tiiviin harjoituskauden vasta 25. sijalle. Taakse jäi kuitenkin mm. Anders Gärderud, joka myös valmistautui Montrealin kisoihin ulkomaan leirillä. Seppo Tuominen oli juoksussa sijalla 51. Lassen seuraava kilpailu oli myös Sao Paulossa juostu 5000 metrin kilpailu, jossa hän sijoittui viidenneksi ajalla 14.03,2. Puerto Ricon San Blasin 21,9 kilometrin juoksussa 8.2. Virén oli kuudes ajalla 1.05.27.

Lasse Virén (2. vasemmalta) Sao Paulon 5000 metrillä.

Maastojuoksun maailmanmestaruuskilpailut juostiin Walesin Chepstowssa 28.2. ja suomalaisilla oli jälleen edustus kisoissa. Tapio Kantanen juoksi miesten kilpailussa hienosti kymmenenneksi. Muutoin suomalaismenestys ei ollut kaksinen. Maastokarsinnat voittanut Seppo Nikkari oli 59. ja Suomen joukkue joukkuekilpailussa yhdeksäs. Naisten kilpailussa Suomen Aila Virkberg sijoittui 27.sijalle, Sinikka Tyynelä oli 33. ja Marjukka Ahtiainen 35. Suomen joukkue oli sijalla 11. Juniorien kisassa Vesa Laukkanen oli 14. Suomen MM-maastojoukkueen johto ei ollut tyytyväinen tuloksiin, ja tiettävästi oli sitä mieltä, että kisoihin ei enää kannata lähteä, koska suomalaisten maastojuoksukokemus ei ollut riittävää kansainvälisiin kisoihin.

Kenian vuoristoleiriltä juuri palannut Lasse Virén osoitti vahvaa kunnon kohoamista Kaisaniemen juoksussa 25.4. Helsingissä. Hänen aikansa 25 kilometrin katujuoksussa oli maailman kärkiaika 1.14.21,2. Myös Esko Lipsonen juoksi yhden uransa parhaimmista kilpailuista häviten vain niukasti ajalla 1.14.24,6. Seppo Nikkari oli kolmas myös hyvällä ajalla 1.14.49,0. Lasse Virén aloitti ratakautensa Ranskan Angersissa 2.5. juoksemalla voittoon 5000 metrin kilpailussa ajalla 13.48,4. Suomen maastojuoksumestaruuskilpailuissa 9.5. Sotkamossa Lasse voitti 5 kilometrin matkan.

Kotimaan ratakauden ensimmäinen isompi tapahtuma oli Helsingin Stadion-kilpailut 20.5. Miesten 10000 metrin juoksussa tehtiinkin hyviä tuloksia. Pekka Päivärinta voitti ajalla 28.25,2, Martti Vainio oli kolmas ajalla 28.26,2, Seppo Tuominen viides ajalla 28.33,0, Tapio Kantanen kuudes ajalla 28.36,4, Ismo Toukonen seitsemäs ajalla 28.38,4 ja Lasse Orimus kahdeksas ajalla 28.58,4. Maratonin Suomen mestaruuden Oulussa 22.5. voitti Håkan Spik ajalla 2.17.47,4. Nina Holmén juoksi Pietarsaaressa 30.5. 5000 metrin Suomen ennätyksen ajalla 16.04,2. Se jäi silloin vielä harvemmin juostulla matkalla peräti vuoden kärkitulokseksi maailmassa.

Helsinki Games -kilpailuissa 3.6. Päivärinta oli 5000 metrillä kolmas, mutta Virénillä oli notkahdus ja sijoitus oli vasta 11. Tukholmassa 8.6. Päivärinta oli ykkönen ajalla 13.43,21 ja Virén toinen ajalla 13.44,36. Tapio Kantanen juoksi esteet jälleen loistavasti aikaan 8.18,18 sijoittuen kuitenkin vasta kolmanneksi. Turussa 11.6. maaottelussa Norjaa vastaan Päivärinta juoksi 10000 metriä aikaan 28.02,89, ja Martti Vainio 28.07,43. Seuraava isompi kisa olikin sitten 23.6. Helsingin 10. World Games -kisojen 10000 metriä, jolloin Lasse Virén juoksi maailman kärkiajan 27.42,95 ja kerralla olympiakisojen ennakkosuosikiksi. Pekka Päivärinta oli toinen uran parhaalla ajalla 27.54,43. Seppo Tuominen juoksi myös hyvin: 28.19,45, sijoittuen seitsemänneksi. Samoissa kisoissa suomalaiset juoksivat hyviä aikoja myös 5000 metrin juoksussa. Uusi nimi Lasse Orimus oli kolmas ajalla 13.33,93, Martti Vainio neljäs ajalla 13.35,26 ja Ismo Toukonen seitsemäs ajalla 13.44,09. Tapio Kantanen juoksi Anders Gärderudin kannassa 3000 metrin estejuoksussa ajan 8.18,34. Antti Loikkanen ja Markku J. Laine juoksivat John Walkerin kannoilla mainiosti 1500 metriä ajoin 3.38,31 ja 3.38,76. Heikki Vakkurikin juoksi 3.40,05.

Juoksija -lehti totesi kansikuvassa sen, mitä suomalaiset olivat toivoneet.

Turun Kalevan kisoissa juostiin suomalaisittain kovia aikoja. Lasse Virén voitti 5000 metrin mestaruuden 2.7. ajalla 13.24,78. Lasse Orimus juoksi hopealle ajalla 13.25,52 ja Pekka Päivärinta pronssille ajalla 13.30,48. Ismo Toukonen oli neljäs ajalla 13.37,83 ja Martti Vainio viides ajalla 13.39,97. Kaksi päivää myöhemmin Pekka Päivärinta voitti 10000 metrin juoksun huippuajalla 28.18,6. Martti Vainio oli hopealla ajalla 28.19,2 ja Seppo Nikkari pronssilla 28.20,8. Kolme muutakin alitti 29 minuutin rajan, sillä Aarno Ristimäki juoksi 28.39,8, Martti Kiilholma 28.46,2 ja Mikko Ala-Leppilampi 28.52,6. Estejuoksussa 3.7. Tapio Kantanen juoksi mainiosti 8.19,64 ja Ismo Toukonen säesti ajalla 8.24,45. Naisten 1500 metrillä 2.7. Nina Holmén teki uuden Suomen ennätyksen ajalla 4.06,93. Tukholmassa DN-Galassa 5.7. jysähti pommi, kun Lasse Orimus juoksi maailman siihen asti kovatasoisemmalla 5000 metrillä kuudenneksi Suomen kaikkien aikojen kakkosajalla 13.18,19! Samoissa kisoissa Tapio Kantanen voitti 3000 metrin estejuoksun ajalla 8.18,02.

Lasse Virén voittaa 5000 metrin Suomen mestaruuden. Tukholmassa huippuajan 13.18,19 myöhemmin juossut  Lasse Orímus toisena.

Näytöt oli annettu ja Montrealin olympialaiset edessä heinäkuussa. Ja suomalaisten odotukset erityisesti Lasse Virénin osalta olivat jälleen katossa. Kestävyysjuoksijoista kisoihin valittiin Antti Loikkanen ja Markku J. Laine 1500 metrille, Lasse Virén, Pekka Päivärinta ja Lasse Orimus 5000 metrille, Lasse Virén, Pekka Päivärinta ja Martti Vainio 10000 metrille sekä Lasse Virén, Håkan Spik ja Jukka Toivola maratonille sekä Tapio Kantanen ja Ismo Toukonen 3000 metrin estejuoksuun. Naisten ainoana kestävyyslajien edustajana oli Nina Holmén.

Tapio Kantanen oli huippukunnossa olympiavuonna. Kuva: Finna/JOKA Journalistinen kuva-arkisto/Helge W. Heinosen kokoelma.

Suomalaisten kestävyysjuoksijoiden osalta kisa lähti käyntiin 23.7. 10000 metrin alkuerillä varsin kuumankosteassa säässä. Ensimmäisessä erässä Martti Vainio juoksi ihan kelvollisen ajan 28.26,60, mutta jäi kahdeksanneksi ja putosi jatkosta ajan perusteella.  Toisessa erässä Pekka Päivärinta keskeytti juoksunsa. Kolmannessa erässä Lasse Virén meni helposti jatkoon sijoittuen eränsä kolmanneksi ajalla 28.14,95. Seuraavaksi tulessa olivat 3000 metrin estejuoksijat 25.7. alkuerissään. Ensimmäisessä erässä Ismo Toukonen sijoittui viidenneksi ajalla 8.27,96 ja meni loppukilpailuun. Toisessa erässä Tapio Kantanen oli erän toinen ajalla 8.20,82 ja meni tietysti loppukilpailuun.

Jännityksellä odotettu 10000 metrin loppukilpailu juostiin 26.7. Etukäteen ainakin suomalaiset odottivat kisasta Virénin näytöstä. Pahimpia uhkaajia olivat Portugalin Carlos Lopes, Ison-Britannian Brendan Foster ja Belgian Emiel Puttemans. Kilpailu lähti käyntiin varsin verkkaisen tuntuisesti kaikki juoksijat tiiviissä jonossa johdon vaihtuessa tiheään. Väliaika 2 km:n kohdalla oli vain 5.44 eli n. 28.40 vauhtia. Espanjan Haro siirtyi kärkeen 2800 metrin kohdalla ja Lasse Virén sekä Brendan Foster alkoivat hivuttautua kärkijoukkoon. Väliaika 3 km:n kohdalla oli 8.33. Belgian Smet kompastuu ja kaatuu samoilla kohdilla kuin Lasse Virén Münchenissä. Hän nousee ylös ja saa letkan kiinni. Enne tulevasta? Ei sentään. Puolimatka ohitetaan ajassa 14.09.

Seuraavalla kierroksella Puttemans yllättäen putoaa letkasta ja myöhemmin keskeyttää. Kuudes kilometri mentiin jo lujaa 2.43 Lopesin vetäessä. Perässä Smet, Virén, Romanian Floriu ja Foster. Muut alkavat jo selvästi jäädä. Seitsemän kilometrin kohdalla Lopes kiihdyttää vauhtia. Virén ja Foster seuraavat, Smet ja Floriu tipahtavat. Kärkikolmikko jatkaa Lopesin vetäessä monta kierrosta. Fosterilla on vaikeuksia. Hän ei pysy Lopesin ja Virénin vauhdissa vaan jää joka askeleella. Lopes panee kaikkensa peliin ja edelleen kiristää vauhtia. Lasse irvistää perässä. Tässä vaiheessa mentiin jo niin kovaa, että Lassekin ajatteli, että täytyy vaan yrittää pysyä Lopesin kannassa vielä muutama kierros. Etusuoran puolivälissä viimeiselle kierrokselle lähdettäessä Virén ohittaa Lopesin ja lähtee kovaan pitkään kiriinsä ja Lopes on lyöty. Hän ei pysty seuraamaan Lassen peesissä. Lasse vilkaisee taakseen 300 metriä ennen maalia ja näkee eron kasvavan. Loppusuoran hän laskettelee suomalaiskatsomon huutaessa selkeään olympiavoittoon alun hidastelusta huolimatta loistoajalla 27.40,38, mikä oli maailman kärkiaika tällä matkalla. Lopes pitää hopeasijansa ajalla 27.45,17 ja Foster nappaa pronssin ajalla 27.54,92. Virénin voitto näytti helpolta, mutta on huomattava, että toinen vitonen juostiin peräti 13.31! Maailmanennätys jäi vajaan 10 sekunnin päähän, mutta toisenlaisella vauhdinjaolla se olisi ollut lyötävissä. Maaliin tulon jälkeen Lasse istahti radalle ja riisui piikkarit jaloistaan ja lähti kunniakierroksella niitä käsissään heilutellen. Kisan jälkeen Lasse totesi lakonisesti: ”Münchenin ja Montrealin välillä ei ollut mitään eroa. Olympiavoitto on aina olympiavoitto!”

Tossujen heiluttelu ja mainostaminen johti kuitenkin kansainvälisen olympiakomitean puhutteluun amatöörisääntöjen rikkomisesta. Lassea uhattiin jopa kultamitalin menettämisellä, mutta hän sanoi, että kyse ei ollut mainostamisesta vaan jalkojen hiertymisestä, jonka takia hän otti tossut jaloistaan. Selitys hyväksyttiin eikä jatkotoimenpiteitä seurannut.

Lepopäivän jälkeen 28.7. oli edessä suomalaisittain jännittävä 3000 metrin estejuoksu. Ykkössuosikki oli Ruotsin maailmanennätysmies Anders Gärderud, mutta monia muitakin kovia juoksijoita Suomen Tapio Kantasen lisäksi oli lähdössä, kuten DDR:n Frank Baumgartl, Puolan Bronislaw Malinowski ja Länsi-Saksan Michael Karst. Kenian olympiakomitea typeryyksissään boikotoi Montrealin kisoja ja heidän kovat juoksijansa saivat jäädä nuolemaan näppejään kotimaassaan.

Loppukilpailussa oli mukana 12 miestä. Vesihaudan kohdalla katsomossa oli ennakoivasti jättikokoinen Ruotsin lippu. Myös meillä suomalaisilla oli mitaliodotuksia. Lähtölaukauksen pamahdettua Tapio Kantanen rynni kärkeen ja vauhti oli heti kovaa. Jono muodostui välittömästi. Puolentoista kierroksen jälkeen Espanjan Antonio Campos otti ohjat eikä vauhti hiipunut. Kilometrin kohdalla väliaika oli 2.43,6 eli n. 8.10:n vauhtia. Kierros toisensa jälkeen mennään kovaa vauhtia ja juoksijoita tippuu kärkijoukosta joka kierroksella. Neljä kierrosta ennen maalia Ismo Toukonen joutuu hellittämään ja putoaa kärkiporukasta. Kolme kierrosta ennen maalia Malinowski siirtyy kärkeen ja vain kolme miestä, Baumgartl, Gärderud ja Kantanen, pystyy seuraamaan ihan tuntumassa. Kello soi viimeisen kierroksen merkiksi Malinowskin yhä johtaessa. Kantasella näyttää olevan vaikeuksia. Takasuoralla Gärderud nousee johtoon komealla askeleellaan. Baumgartl seuraa, mutta Malinowski jää. Loppusuoralla Gärderud on sisäpuolen radalla ja Baumgartl ulompana. Viimeiselle esteelle molemmat sipsuttavat, mutta Gärderud selvittää esteen sujuvasti. Baumgartlin polvi tarttuu puomiin ja hän kaatuu. Malinowski tulee perässä ja onnistuu hyppäämään Baumgartlin ylitse. Myös Kantanen on lähellä, mutta ei jaksa ottaa kiinni ylös noussutta saksalaista vaan jää neljänneksi. Gärderud juoksi uransa huipennuksen maailmanennätysajalla 8.08,02. Se oli Ruotsin ensimmäinen olympiavoitto radalla 28 vuoteen. Malinowski otti hopeaa ajalla 8.09,11, Baumgartl pronssia ajalla 8.10,36 ja Tapio Kantanen oli neljäs uudella komealla Suomen ennätyksellä 8.12,60. Ismo Toukonen jäi viimeiseksi eli 12. sijalle ajalla 8.42,74.

Kisan jälkeen Kantanen totesi:  ”Jalat puutuivat lopussa, mutta muuten meni kaikki hyvin. Juoksin varmasti kykyjeni rajoille, ja huonommilleni en missään nimessä hävinnyt.”

Ennen estejuoksufinaalia juostiin myös 5000 metrin alkuerät. Ensimmäisessä erässä Lasse Virén varmisti paikkansa loppukilpailuun juoksemalla eränsä neljänneksi ajalla 13.33,49. Toisessa erässä Pekka Päivärinta juoksi vaivattoman näköisesti eränsä kakkoseksi ja finaaliin ajalla 13.45,77. Kolmas erä oli siihenastisen olympiahistorian kovin alkuerä. Brendan Fosterin voittamassa erässä neljä parasta meni suoraan loppukilpailuun ja kaksi tästä erästä aikojen perusteella. Kaikkensa yrittänyt Suomen Lasse Orimus sijoittui seitsemänneksi loistoajalla 13.23,43, mutta aika ei valitettavasti riittänyt loppukilpailuun, kun samassa erässä oli kaksi hitusen nopeampaa juoksijaa aikavertailuun. Naisten 1500 metrin alkueristä meni Nina Holmén välieriin eränsä kolmantena lähes Suomen ennätyksellä 4.07,14.

Miesten 1500 metrin alkuerät juostiin 29.7. Ensimmäisessä erässä Antti Loikkanen juoksi 3.45,32 ja jäi seitsemänneksi pudoten välieristä. Samoin kävi Markku J. Laineelle toisessa erässä. Hän jäi kahdeksanneksi ajalla 3.45,32, joka oli täsmälleen sama kuin Loikkasella. Naisten 1500 metrin välieristä sen sijaan Nina Holmén selvitti hienosti tiensä loppukilpailuun sijoittumalla eränsä toiseksi ajalla 4.07,53.

Naisille oli järjestetty tiivis tahti, sillä juoksut juostiin peräkkäisinä päivinä. Loppukilpailu oli 29.7. Nina Holménin kestävyys ei ihan riittänyt kolmeen hänen ennätystään hipoviin juoksuihin näin lyhyen ajan kuluessa vaan hän jäi Neuvostoliiton Tatjana Kazankinan voittamassa juoksussa yhdeksänneksi ajalla 4.09,55. Loppukilpailuun pääseminen oli toki hieno suoritus.

Suomalaisten seuraava jännityskohde radalla oli 30.7. 5000 metrin juoksu. Lasse Viréniä ei pidetty tämän matkan ennakkosuosikkina, vaan Uuden-Seelannin kovia aikoja juosseiden entisten mailereiden Dick Quaxin ja Rod Dixonin odotettiin vievän jopa kaksoisvoiton. Lähdön tapahduttua Lasse juoksee vielä jälkijoukoissa Päivärinta hieman edellään. Vauhti ei ole päätä huimaavaa ja kilometrin väliaika on 2.41 Fosterin johtaessa. Johto vaihtuu Quaxin ja Fosterin välillä. Kahden kilometrin väliaika oli vaatimaton 5.26. Lassekin on jo kärkiporukassa, mutta Päivärinnalla vauhti hiipuu. Kuusi kierrosta ennen maalia Päivärinnan peli on pelattu. Kolmen kilometrin kohdalla väliaika on vain 8.16. Foster nykäisee, mutta lähes kaikki seuraavat. Neljä kierrosta ennen maalia ja lähes kaikilla tuntuu olevan pasmat hieman sekaisin. Kun matkaa oli jäljellä 1100 metriä, Lasse ryntää kärkeen ja nyt mennään eikä meinata. Lassella ei ole aikomustakaan antaa enää johtopaikkaa jollekin toiselle. Virénin vetäessä joukkoa tyypillisellä suden askeleellaan vauhti kiihtyy koko ajan. Takana vaani kaksi Uuden-Seelannin miestä, kaksi brittiä ja saksalainen partaniekka. Viimeinen kierros ja takasuoran auetessa Virén lisää vauhtia, vaikka takana tulevat yrittävät väkisin päästä edes rinnalle. Loppusuoran alussa Lasse on edelleen kärjessä ja Quax on noussut ihan lähelle. Mutta Virén kestää ja loppusuoralla eroa tulee metri metriltä. Lasse voittaa ajalla 13.24,76! Quax tulee toiseksi ajalla 13.25,16 ja maaliviivalla heittäytyvä Saksan Hildenbrand ottaa pronssin ajalla 13.25,38. Pekka Päivärinta on 13. ajalla 13.46,61. Viimeinen kilometri juoksussa mentiin 2.29 ja viimeinen 400 metriä 55,0 ja se hyydytti mailerit Virénin kannoilta. Katsomossa pidäteltiin henkeä viimeisen kilometrin aikana ja odotettiin, milloin se Virénin kiri oikein alkaa. Mutta se oli käynnissä koko ajan, sen verran tappavaa tuo vauhti oli!

Virén kertoi toimittajille: ”Oli pakko lähteä menemään ennen viimeisen 1000 metrin alkua. Joukossa oli varsin paha juosta, vauhti puuroutui ja joukko nyki edestakaisin ja töni vähän väliä. Minä ajattelin koko ajan, että joku menisi ohi ja tekisi jotakin ratkaisevaa. Kun ei ketään tullut, ajattelin, että vauhti riittää niille. Päätin pitää huolta, että ohi ei mennä enkä rinnalle päästä. Tunsin kuinka he nousivat vierelle enkä siinä vaiheessa pystynyt vielä sanomaan mitä tapahtuu. Viisikymmentä metriä ennen maalia olin kuitenkin varma.”

Montrealin 5000 metrin juoksu oli Lasse Viréniltä jättimäinen suoritus. Se on hyvin verrattavissa Münchenin kymppiin.

Uuden-Seelannin Quax ja Dixon, joita voisi ”kehua” rumemmillakin sanoilla, ja joilla ei kantti eikä pää kestänyt voittoon asti, antoivat kisan jälkeen epäurheilijamaisen happamia lausuntoja Virénistä, mutta aina rehti Brendan Foster tunnusti, että Virén on aivan fantastinen ja tuona päivänä aivan lyömätön. Foster sanoi: ”Lasse Virénistä on tullut suurin pitkien matkojen juoksija, jonka maailma on koskaan nähnyt. (Kilpailun) loppu oli hämmästyttävä, mutta loistava osoitus Virénin suuruudesta.” Myöhemmin hän eräässä TV-haastattelussa sanoi: ”Lähtöviivalla oli monta juoksijaa, jotka toivoivat voittavansa kisan, mutta vain yksi juoksija, joka tiesi voittavansa!” TV-selostaja Anssi Kukkonen sanoi: ”Kyllä minä taas vetistelin. Ei sille voinut kerta kaikkiaan mitään.” Legendaariset yhteensä neljä olympiavoittoa kaksissa kisoissa saavuttanut Virén itse totesi haastattelijoille: ”Pidän juoksemisesta. Juoksen jatkossakin, jollei mikään tule estämään. Se on minun elämääni.”

Lasse Virén ja Montrealin kaksi kultamitalia.

Seuraavana päivänä oli ohjelmassa maratonjuoksu ja suomalaiset jännittivät, jaksaako Virén osallistua tuohon rankkaan juoksuun vain vajaan puolen vuorokauden levolla. Edellinen ilta oli venynyt pitkäksi haastattelujen ja doping-testin takia. Lasse ei ollut koskaan ennen juossut maratonia, mutta toki pitkiä harjoituslenkkejä. ”Nukuin yön pikkuisen levottomasti, mutta eiköhän tästä kunnialla selvitä”, kertoi Lasse ennen juoksua. Matkaan lähti 70 juoksijaa. Viiden kilometrin kohdalla Virén on kärkijoukossa. Vesisade alkaa. Virén juoksee koko ajan kärkiporukassa, muut suomalaiset Håkan Spik ja Jukka Toivola kaukana takana. Väliaika 25 kilometrin kohdalta kertoo, että Virén on edelleen kärkijoukossa. Olympiakylässä kisoista jo lopen uupunut Foster katsoo maratonia tv-ruudulta. Hän hämmästyy, tuollahan on Lasse Virén kärkiporukassa! DDR:n Cierpinski ja USA:n Shorter lisäävät vauhtia ja pikkuhiljaa Virénin on annettava hieman periksi. Olisipa hänellä ollut edes vuorokausi tai kaksi enemmän lepoaikaa. Cierpinski karkaa myös Shorterilta ja juoksee olympiavoittoon ajalla 2.09.55. Shorter juoksee toiseksi, Belgian Lismont kolmanneksi. Virén saapuu maaliin viidentenä ajalla 2.13.10,8. Se on uskomattoman loistava suoritus koko kisojen lukuisien kovien juoksujen ja vähäisen palautumisajan jälkeen. Håkan Spik saapuu maaliin 16. sijalla ajalla 2.17.43,4 ja Jukka Toivola 27. sijalla ajalla 2.20.26,6.

Montrealin olympialaiset oli käyty, ja suomalaisten saldo kestävyysmatkoilta oli Virénin kaksi kultamitalia, Kantasen ja Virenin pistesijat sekä Nina Holménin 9. sija.

Olympialaisten jälkeen Lasse Virén kaikkensa antaneena oli luonnollisesti väsynyt eikä motivaatiota löytynyt enää kyläkilpailuihin. Lasse kyllä kilpaili vielä melko paljon, mutta usein varsin keskinkertaisin tuloksin. Moni muukin olympialaisissa menestynyt urheilija, kuten vaikkapa Anders Gärderud, oli myös aika puhki.

Lasse Virén kilpaili 4.8. Philadelphiassa 2 mailin juoksussa ollen kolmas ajalla 8.21,47. Tukholmassa 10.8. Tapio Kantanen jatkoi hyviä juoksujaan 3000 metrin estejuoksussa ajalla 8.17,72 ollen silloinkin kisan neljäs. Helsingin Finnair Gamesin kympillä 11.8. Pekka Päivärinta juoksi 28.21,56 sijoittuen toiseksi, maratoonari Håkan Spik oli viides ajalla 28.25,32, Seppo Matela kuudes ajalla 28.26,90, Esa Tikkanen seitsemäs ajalla 28.36,88 ja Martti Kiilholma kahdeksas ajalla 28.45,15. Nuori Ari Paunonen juoksi 1500 metrillä seitsemänneksi hienolla ajalla 3.38,44. Paavo Nurmen kisoissa 12.8. Martti Vainio oli 5000 metrin juoksussa toinen ajalla 13.37,41, Virén kolmas ajalla 13.39,34 ja Orimus neljäs ajalla 13.40,89. Tampereen kansainvälisissä kilpailuissa 16.8. Kantanen juoksi 5000 metriä ennätykseensä 13.34,2, sijoittuen kolmanneksi. Samoin Seppo Nikkari juoksi ennätyksensä 13.34,8 ollen kisan neljäs. Virén oli viides ajalla 13.37,2. Vammalan maililla 19.8. Virén sentään juoksi ennätyksensä 4.01,6 sijoittuen toiseksi. Brendan Fosterin voittamassa Gatesheadin varsin keskinkertaisessa 2 mailin kisassa 22.8. Virén sijoittui kolmanneksi ajalla 8.40,4. Kaksi päivää myöhemmin Virén oli jo Jyväskylässä voittamassa 5000 metrin juoksun ajalla 13.39,2. Seuraavana päivänä (!) hän oli taas Karlstadissa voittamassa poliisien mestaruuskilpailujen 1500 metriä ja taas seuraavana päivänä Lappeenrannassa vitosella toisena. Selvää oli, että moisella kilpailutahdilla ei voinut keskittyä kunnon tuloksiin millään matkalla. Suomi-Ruotsi maaottelussa Helsingissä 4.-5.9. suomalaiset ottivat kolmoisvoitot sekä 5000 metrillä että 10000 metrillä ja Kantanen voitti myös estejuoksun ajalla 8.27.35. Tuossa juoksussa olympiavoittaja Gärderud jäi neljänneksi heikolla ajalla. Paras suomalaistulos kestävyysmatkoilla oli Vainion aika 28.30,58 kympillä. Virén juoksi toiseksi ajalla 28.46,21.

Pienen levon jälkeen suomalaisjuoksijat osallistuivat Prahassa Rude Pravo -juoksuun 19.9. Lasse Virén oli tällä kertaa hyvässä vireessä ja voitti 11,4 km:n puistojuoksun ajalla 33.20. Ismo Toukonen sijoittui kuudenneksi, Martti Vainio seitsemänneksi ja Tapio Kantanen kymmenenneksi. Pekka Päivärinta juoksi 24.10. New Yorkin maratonin aikaan 2.16.17,8 sijoittuen viidenneksi.

Ismo Toukonen rynnistää kärkeen Rude Pravo -juoksussa. Hänen takanaan kisan voittaja Lasse Virén, ja taustalla myös Tapio Kantanen ja Martti Vainio.

Suomen vuoden tilastossa 17 miestä juoksi alle 14 minuutin ja 27 miestä juoksi alle 29 minuutin

Suomen tilasto 1976: 5000 metriä

• 13.18,19 Lasse Orimus (maailmantilaston 8.)
• 13.24,76 Lasse Virén (maailmantilaston 22.)
• 13.30,48 Pekka Päivärinta (maailmantilasto 37.)
• 13.34,2 Tapio Kantanen
• 13.34,8 Seppo Nikkari
• 13.35,26 Martti Vainio
• 13.37,83 Ismo Toukonen
• 13.42,6 Seppo Tuominen
• 13.50,6 Håkan Spik
• 13.50,6 Martti Kiilholma
• 13.51,8 Hannu Leppänen
• 13.52,4 Raimo Hämynen
• 13.55,6 Esko Lipsonen
• 13.56,0 Risto Ala-Korpi
• 13.56,8 Rune Holmén
• 13.59,4 Matti Salonen
• 13.59,8 Kaarlo Maaninka

Suomen tilasto 1976: 10000 metriä

• 27.40,38 Lasse Virén (maailmantilaston 1.)
• 27.54,43 Pekka Päivärinta (maailmantilaston 7.)
• 28.07,43 Martti Vainio (maailmantilaston 25.)
• 28.19,45 Seppo Tuominen
• 28.20,8 Seppo Nikkari
• 28.25,32 Håkan Spik
• 28.26,90 Seppo Matela
• 38.36,38 Tapio Kantanen
• 28.36,88 Esa Tikkanen
• 28.38,48 Ismo Toukonen
• 28.39,8 Aarno Ristimäki
• 28.45,15 Martti Kiilholma
• 28.49,2 Raimo Hämynen
• 28.49,2 Esa Liedes
• 28.52,6 Mikko Ala-Leppilampi
• 28.54,8 Esko Lipsonen
• 28.57,2 Reino Paukkonen
• 28.58,49 Lasse Orimus
• 29.00,19 Rune Holmén
• 29.10,57 Risto Ala-Korpi
• 29.24,2 Max Holmnäs
• 29.29,87 Jouko Santanen
• 29.31,41 Kaarlo Maaninka
• 29.39,4 Rauno Mattila
• 29.42,60 Juhani Holopainen
• 29.49,13 Kari Kataja
• 29.54,8 Matti Karjalainen

Vuosi 1977

Vuosi 1977 oli jälleen ns. välivuosi, jolloin monet juoksijat vetivät hieman henkeä kaikkein rajuimmista harjoitteista. Kausi alkoi perinteisesti 1.1. Sao Paulon uudenvuoden juoksulla, jossa Lasse Orimus sijoittui juoksussa sijalle 26. Euroopan sisäratojen mestaruuskilpaluissa Espanjan San Sebastiánissa 12.-13.3. Pekka Päivärinta oli jälleen mukana. Miesten 3000 metrin alkuerän hän selvitti ajalla 7.57,9 ja pääsi loppukilpailuun. Päivärinta oli loppukilpailussa hyvässä vireessä ja saavutti EM-hopeaa 3000 metrin juoksussa ajalla 7.59,3. Tämä oli hänen kolmas mitalinsa sisäratojen EM-kisoista.

Maastojuoksun maailmanmestaruuskilpailut järjestettiin 20.3. Saksan Düsseldorfissa. Suomalaisittain parhaasta tuloksesta vastasi juniorien 7,5 kilometrin juoksussa Ari Paunonen, joka juoksi hienosti MM-pronssia. Myös Tommy Ekblom oli hienosti 10. ja joukkuekilpailussa Suomi oli kuudes. Miesten 12 km:n juoksussa suomalaisten sijoitukset jäivät todella vaatimattomiksi. Håkan Spik oli 52. ja Seppo Nikkari 69. Pekka Päivärinta oli vasta 83. ja muiden sijoitukset tippuivat pitkälle yli toisen sadan. Joukkuekilpailussa Suomi oli 15. Naisten sarjan juoksussa paras suomalainen oli Sinikka Tyynelä sijalla 19 ja joukkuekilpailussa Suomen naiset olivat kahdeksansia.

Karl-Marx-Stadtin (Chemnitz) maratonilla 30.4. Pekka Päivärinta juoksi komeasti voittoon lähes ennätyksellään 2.13.32,4. 

Pekka Päivärinta voitti Karl-Marx-Stadtin maratonin.

Toukokuun kympillä Helsingissä 19.5. voittoon juoksi Seppo Nikkari ennätyksellään 28.14,88. Ari Paunonen juoksi Tukholmassa 4.6. voittajaksi 1500 metrillä ajalla 3.40,9. Helsingissä 7.6. Pekka Päivärinta oli 5000 metrin toinen ajalla 13.38,61, Ari Paunonen juoksi myös mainiosti 13.41,03 sijoittuen neljänneksi.  Paunonen jatkoi hyviä juoksujaan 14.6. Tukholmassa, jossa hän sijoittui 1500 metrillä kolmanneksi ajalla 3.38,9. Kölnissä 22.6. Paunonen juoksi 3000 metrillä nuorten alle 19-vuotiaiden maailmanennätyksen ja Suomen ennätyksen 7.43,20 (maailmantilaston 7. vuonna 1977) sijoittuen kovassa seurassa hienosti kolmanneksi. Tulos on vieläkin matkan Euroopan ennätys nuorten sarjassa. Lontoossa 26.6. Paunonen juoksi maililla uuden Suomen ennätyksen 3.55,65 ollen kisan kolmas voittaen mm. olympiavoittaja John Walkerin. Helsingin 11. World Gamesin kovatasoisella 10000 metrillä (30.6.), jossa Kenian Samson Kimobwa juoksi maailmanennätyksen 27.30,47 paras suomalainen oli seitsemänneksi sijoittunut Lasse Orimus huippuajalla 28.05,72. Pekka Päivärinta oli 10. ajalla 28.17,16, Martti Vainio 11. ajalla 28.26,19, Seppo Nikkari 12. ajalla 28.29,82 ja Kaarlo Maaninka 14. ajalla 28.37,68. Tapio Kantanen oli 3000 metrin estejuoksussa kolmas ajalla 8.31,9. Imatralla 3.7. Paunonen voitti mailin juoksun ajalla 3.57,3. Myös Antti Loikkanen juoksi haamumailin ajassa 3.57,6. Turussa Paavo Nurmen kisoissa 5.7. T Lasse Orimus oli jälleen paras suomalainen ajalla 13.36,85. Päivärinta ja Vainio juoksivat vain niukasti alle 13.50:n.

Kalevan kisoissa Tampereella 29.-31.7. nuori Ari Paunonen säväytti voittamalla sekä 800 metriä että 1500 metriä hyvillä ajoilla. Jälkimmäisellä matkalla hänen aikansa soolojuoksussa oli 3.38,07, joka jäi hänen ennätyksekseen. Miesten 5000 metrin juoksu 29.7. oli suomalaisittain historiallinen ja myös tasainen, sillä peräti 14 miestä juoksi alle 14 minuutin! Toista kertaa tätä tuskin koskaan nähdään. Pekka Päivärinta juoksi Suomen mestariksi ajalla 13.40,34.

Ari Paunonen oli kauden komeetta. Kuvassa Lontoon maili, jossa hän juoksi Suomen ennätyksen.

M 5000 m 29.7.

• 1) Pekka Päivärinta 13.40,34                                                                                        
• 2) Ismo Toukonen 13.41,29                                                                                          
• 3) Martti Vainio 13.41,30                                                                                               
• 4) Seppo Nikkari 13.43,15                                   
• 5) Seppo Matela 13.44,63      
• 6) Kaarlo Maaninka 13.48,83                                                                                        
• 7) Martti Kiilholma 13.52,05                                                            
• 8) Jouko Santanen 13.52,75                               
• 9) Esa Tikkanen 13.53,88        
• 10) Risto Ala-Korpi 13.54,41                                                                                         
• 11) Juhani Holopainen 13.55,50                                                                                  
• 12) Hannu Leppänen 13.56,60                                                       
• 13) Pekka Salomaa 13.57,36                               
• 14) Matti Salonen 13.59,72    

Myös 10000 metrin kilpailu 31.7. oli suomalaisittain hieno, kun peräti yhdeksän miestä alitti 29 minuutin rajan. Suomen mestariksi juoksi Martti Vainio ajalla 28.20,65. Lasse Virénillä olivat Montrealin jälkeiset kuukaudet menneet harjoituksellisesti huonosti, kun hän hyvää hyvyyttään oli lupautunut jos jonkinlaisiin kissanristiäisiin ja jatkuviin toimittajien kyselyihin ja harjoitusmotivaation löytäminenkin oli ymmärrettävästi hieman hakusessa. Syksyn harjoituslenkillä hän oli lisäksi vioittanut nilkkansa, joka jouduttiin leikkaamaan. Virén oli aloittanut kisakautensa Kaisaniemen juoksussa, mutta tulokset olivat pitkään kehnonlaisia hänen tasolleen. SM-kisoissa Virén oli mukana sekä heikosti sujuneella vitosella että kympillä jo kohtalaisella ajalla.

M 10000 m 31.7.

• 1) Martti Vainio 28.20,65                                                                                               
• 2) Kaarlo Maaninka 28.21,59                                                           
• 3) Håkan Spik  28.21,95                                                                                                  
• 4) Seppo Matela 28.23,38                                   
• 5) Seppo Tuominen 28.28,40                                                          
• 6) Seppo Nikkari 28.36,49                                                                                             
• 7) Risto Ala-Korpi 28.48,03                                  
• 8) Reino Paukkonen 28.52,83                            
• 9) Lasse Virén 28.59,16           

Tapio Kantanen oli jälleen Suomen paras 3000 metrin estejuoksussa ajalla 8.30,77. Tässäkin juoksussa 10 suomalaista alitti 9 minuutin rajan.

Pietarsaaressa järjestettiin yhdet kesän kovimmista kisoista 7.8. Siellä Tapio Kantanen voitti 3000 metrin estejuoksun ajalla 8.28,6 (maailmantilaston 19. vuonna 1977) Eero Kolilan ollessa toinen ennätyksellään 8.30,4. 10000 metrin juoksussa Håkan Spik juoksi toiseksi ajalla 28.33,0, Lasse Virén neljänneksi kauden parhaallaan 28.39,8, Seppo Tuominen viidenneksi ajalla 28.41,6 ja Esa Tikkanen kuudenneksi ajalla 28.45,6.

Helsingissä järjestettiin 13.-14.8. yleisurheilun Euroopan cupin loppuottelu, jossa olin paikalla katsomon puolella. Suomi isäntämaana pääsi sekä miesten että naisten kilpailuun mukaan. Suomen menestys ei ollut tällä kertaa kovin kaksinen, sillä miehet jäivät seitsemänneksi ja naiset kahdeksanneksi. Kisat muutoin olivat mielenkiintoiset ja tunnelma oli hyvä. Miesten 1500 metrillä Ari Paunonen ilahdutti vahvalla juoksulla. Hän oli loppusuoran auetessa kärjessä, mutta Ison-Britannian Steve Ovett ja Saksan Thomas Wessinghage menivät kuitenkin hänen edelleen. Paunonen oli kuitenkin hienosti kolmas ajalla 3.45,90. Jalkavaivoista kärsinyt Pekka Päivärinta oli 5000 metrin juoksussa vaisu ja jäi viimeiselle sijalle pitkälti yli 14 minuutin ajalla. Ehkä hänen tilallaan olisi kannattanut juosta jonkun muun. Martti Vainio edusti Suomea 10000 metrin juoksussa ja hän suoriutui kisasta ihan hyvin ollen neljäs ajalla 28.07,23. Tapio Kantanen juoksi 3000 metrin estejuoksussa kolmanneksi ajalla 8.33,27, mutta ei pärjännyt kirivaiheessa tarpeeksi hyvin. Ilahduttava juoksu suomalaisittain oli naisten 1500 metrillä, jossa Sinikka Tyynelä juoksi kovassa seurassa viidenneksi uudella Suomen ennätyksellä 4.06,01 (maailmantilaston 10. vuonna 1977). Näin sai Nina Holmén luovuttaa SE:n jo vuosi oman juoksunsa jälkeen.

Donetskissa järjestettiin nuorten Euroopan mestaruuskilpailut ja siellä Ari Paunonen voitti 1500 metrin mestaruuden 20.8. ajalla 3.41,5 uusien siten kahden vuoden takaisen voittonsa. Ruotsi-Suomi -maaottelussa 27.-28.8. suomalaiset ottivat kolmoisvoiton 5000 metrin juoksussa. Lasse Orimus voitti ajalla 13.32,44, pikku hiljaa kuntoutuva Lasse Virén oli toinen ajalla 13.35,77 ja Martti Vainio kolmas ajalla 13.42,87. Miesten 10000 metrillä suomalaiset kokivat lähes katastrofin, kun ruotsalaiset nappasivat kaksoisvoiton. Suomalaisista paras oli kolmanneksi sijoittunut Håkan Spik ajalla 28.51,90. Maaottelun 1500 metrillä Ari Paunonen oli voittaja ajalla 3.39,31. Estejuoksussa Ruotsi otti kaksoisvoiton.Tapio Kantanen oli kolmas ajalla 8.33,54. Naisten 3000 metrillä Sinikka Tyynelä oli juoksemassa ylivoimaiseen voittoon reilusti alle 9.00 ajalla, todennäköisesti Suomen ennätyksellä, mutta pysähtyi 10 metriä ennen maalia, koska Tukholmassa maali oli omituisesti sijoitettu tavallisuudesta poikkeavasti kaarteen kohdalle jatkeena. Tyynelä käveli maaliin ajassa 9.24,81 ja jäi kolmanneksi.

Athletics Weekly -lehti hehkutti Ari Paunosesta seuraavaa suomalaista huippujuoksijaa.

SM-maraton juostiin Järvenpäässä 11.9. Kilpailu oli suomalaisittain hyvätasoinen, kun kahdeksan miestä juoksi alle 2.20:n. Kaikki kovat nimet olivat mukana, mutta keskeytyksiä tuli paljon. Mm. pitkään johtanut Pekka Päivärinta jätti matkan teon kesken puolimatkan jälkeen. Voittoon juoksi huippukunnossa ollut Håkan Spik ajalla 2.14.11,6. Seuraavina Esa Tikkanen ajalla 2.14.48,4 ja Martti Kiilholma ajalla 2.14.49,6.

SM-Maraton:

• 1) Håkan Spik  2.14.11,6          
• 2) Esa Tikkanen 2.14.48,4                                                                                              
• 3) Martti Kiilholma 2.14.49,6                              
• 4) Hannu Sorasalmi 2.15.13,4
• 5) Matti Salonen 2.16.54,4                                  
• 6) Matti Karjalainen 2.17.29,0                                                        
• 7) Matti Hämäläinen 2.18.07,2                                                       
• 8) Pertti Ryynänen 2.18.37,6

Perinteinen 11,36 km:n Rude Pravo -katujuoksu Prahassa juostiin 17.9. Lasse Virén oli kuntoutumassa ja juoksi kilpailun toiseksi ajalla 33.19, Martti Vainio oli neljäs ja Tapio Kantanen kuudes. Korson maratonilla 23.10. Jukka Toivola kellotti ajan 2.16.30. New Yorkin maratonilla 23.10. Esa Tikkanen oli komeasti neljäs ajalla 2.14.32,2 ja Lasse Virén 17. ajalla 2.19.33,1. Fukuokan maratonilla 4.12. Virén juoksi ajan 2.20.40 ollen kisan 15.

Vuosi 1977 oli pitkälti Ari Paunosen vuosi. Hänestä Suomen urheilua seuraava kansa odotti seuraavaa huippujuoksijaa. Valitettavasti tämä vuosi jäi hänen parhaakseen. Kehityskäyrä ei jatkunut aikuisten sarjan huipputuloksiin eikä hänestä tullut menestynyttä arvokisajuoksijaa. Paunosella oli toki pitkä juoksu-ura vielä edessä ja hän teki ihan kelvollisia tuloksia, mutta siihen se jäi. Nämä tulokset toki olisivat nykyään ihan Suomen kärkeä.

Suomen 5000 metrin tilastossa oli tällä kertaa peräti 22 juoksijaa alle 14 minuutin ja 10000 metrin tilastossa 33 juoksijaa alle 30 minuutin ja 13 juoksijaa alle 29 minuutin. Kärki oli hieman tylsä, mutta taso leveä!

Suomen tilasto 1977: 5000 metriä

• 13.32,44 Lasse Orimus
• 13.35,77 Lasse Virén
• 13.38,61 Pekka Päivärinta
• 13.40,6 Martti Vainio
• 13.41,03 Ari Paunonen                                                                                                   
• 13.41,29 Ismo Toukonen                                                                                               
• 13.42,8 Kaarlo Maaninka                                                                                               
• 13.43,15 Seppo Nikkari                                        
• 13.44,63 Seppo Matela
• 13.48,78 Antti Loikkanen
• 13.51,03 Seppo Tuominen                                                                                            
• 13.52,05 Martti Kiilholma                                                                 
• 13.52,4 Matti Salonen
• 13.52,75 Jouko Santanen       
• 13.53,88 Esa Tikkanen             
• 13.54,41 Risto Ala-Korpi
• 13.55,4 Hannu Okkola                                                                                                    
• 13.55,50 Juhani Holopainen                                                            
• 13.56,60 Hannu Leppänen                                  
• 13.57,36 Pekka Salomaa                                      
• 13.58,0 Tapio Kantanen
• 13.59,2 Esa Liedes

Suomen tilasto 1977: 10000 metriä

• 28.05,72 Lasse Orimus (maailmantilaston 27.)
• 28.07,23 Martti Vainio (maailmantilasto 29.)
• 28.14,88 Seppo Nikkari           
• 28.17,16 Pekka Päivärinta                                                                
• 28.21,59 Kaarlo Maaninka                                                                
• 28.21,95 Håkan Spik                                                                                                        
• 28.23,38 Seppo Matela                                        
• 28.28,40 Seppo Tuominen
• 28.39,8 Lasse Virén
• 28.40,98 Tapio Kantanen
• 28.45,6 Esa Tikkanen                                                                          
• 28.48,03 Risto Ala-Korpi                                       
• 28.52,83 Reino Paukkonen    
• 29.03,0 Martti Kiilholma
• 29.08,27 Matti Salonen
• 29.14,00 Aarno Ristimäki
• 29.19,5 Raimo Hämynen
• 29.19,7 Paavo Vaarala
• 29.20,62 Pekka Salomaa
• 29.30,15 Juhani Holopainen
• 29.37,35 Jukka Ristikankare
• 29.40,3 Matti Karjalainen
• 29.42,09 Kari Saarela
• 29.42,0 Max Holmnäs
• 29.44,2 Hannu Luopajärvi
• 29.44,3 Jorma Sippola
• 29.45,0 Jukka-Matti Karjalainen
• 29.45,8 Jouni Kortelainen
• 29.47,13 Heikki Lehti
• 29.47,2 Antero Kanala
• 29.56,6 Eero Vauhkonen
• 29.58,0 Oiva Jussi
• 29.58,2 Paavo Leiviskä

EM-vuosi 1978

Vuosi 1978 oli jälleen arvokisavuosi myös ratajuoksuissa. Suomessa odotettiin uusien juoksijoiden nousua mitalitaisteluihin eikä siinä erehdyttykään.

Ari Paunonen osallistui 1.1. Sao Paulon uudenvuoden juoksuun sijoittuen 11. sijalle. Paunonen ja Lasse Virén matkustivat Uuteen-Seelantiin ja Australiaan kilpailukiertueelle. Paunosen parhaat ajat olivat 3.41,7 1500 metrillä ja 3.58,2 maililla. Virénin paras aika oli vaatimaton 13.58,7 5000 metrillä. Puerto Ricon Coamonin puolimaratonilla 5.2. Virén oli kahdeksas ajalla 1.07.40. Pekka Päivärinta oli 38.

Yleisurheilun sisäratojen Euroopan mestaruuskilpailut järjestettiin Milanossa. Antti Loikkanen järjesti miellyttävän yllätyksen voittamalla 12.3. 1500 metrin Euroopan mestaruuden sisäratojen Suomen ennätyksellä 3.38,16. Juhani Sams karsiutui 1500 metrin alkuerässä. Ari Paunonen osallistui 3000 metrin juoksuun ja sijoittui loppukilpailun 13. sijalle ajalla 8.07,3. Suomi saavutti kisoista peräti kolme kultamitalia, kun Markku Taskinen voitti 800 metriä ja Reijo Ståhlberg kuulantyönnön. Antti Loikkanen valittiin Eurooppa-USA -hallimaaotteluun, jossa hän varmisti toisella sijallaan Euroopan kaksoisvoiton 1500 metrillä ajalla 3.41,4.

Antti Loikkanen

Maastojuoksun MM-kilpailuihin Skotlannin Glasgowiin Suomi ei lähettänyt yhtään juoksijaa. Bostonin maratonilla 17.4. Esa Tikkanen juoksi komeasti kolmanneksi uudella Suomen ennätyksellä 2.11.15. Martti Vainio aloitti kautensa kahdella maantiejuoksulla. Zagrebissa 7.5. hän sijoittui neljänneksi ja Ljubljanassa 9.5. toiseksi. Samassa kilpailussa Ismo Toukonen oli viides. Maratonin Suomen mestaruus ratkottiin Keuruulla 28.5. Håkan Spik uusi mestaruutensa tällä kertaa ajalla 2.16.20,3, Aarno Ristimäki oli toinen ajalla 2.16.24,8 ja Esko Lipsonen kolmas ajalla 2.16.45,2. Kuusi miestä juoksi alle 2.20:n. Helsingin Toukokuun kisoissa 25.5. juostiin suomalaisittain hyvä 3000 metrin kilpailu. Markku J. Laine voitti ajalla 7.54,28, Ari Paunonen oli toinen ajalla 7.55,09, Lasse Virén kolmas ajalla 7.57,24 ja Antti Loikkanen neljäs ajalla 7.59,14. Martti Vainio voitti 10000 metriä ajalla 28.28,28. Tukholman DN-Galan mailin juoksussa 3.6. Antti Loikkanen juoksi neljänneksi ajalla 3.56,18 ja Ari Paunonen viidenneksi ajalla 3.56,71.

Lasse Virénin kausi oli ailahteleva. Porissa 15.5. hän lupaavasti voitti 5 km:n maastojuoksun Suomenmestaruuden. Virén juoksi muutaman 3000 metrin kilpailun, mm. Rovaniemellä 8.6., jolloin hän juoksi ajan 8.04,9. Helsingin kansainvälisissä kisoissa 15.6. hän sijoittui 5000 metrin neljänneksi ajalla 13.34,09 Martti Vainion voittaessa ajalla 13.30,48. Antti Loikkanen oli kuudes ajalla 13.44,45. Tapio Kantanen juoksi 3000 metrin estejuoksussa toiseksi ajalla 8.31,29. Saarijärven juhannuskisoissa 25.6. Ismo Toukonen sijoittui 5000 metrillä toiseksi ajalla 13.43,9.

Helsingin 12. World Gamesin 1500 metrin A-erän 28.6. voitti Antti Loikkanen ajalla 3.41,5. 5000 metrin suomalaispanos oli vaatimaton, mutta 10000 metrin juoksussa 29.6. Martti Vainio juoksi ensimmäistä kertaa alle 28 minuutin ajallaan 27.59,7 sijoittuen kuudenneksi. Lasse Virénkin juoksi lupaavasti kahdeksanneksi ajalla 28.11,8 ja Kaarlo Maaninka 10. sijalle ajalla 28.13,6. Martti Kiilholma juoksi 28.32,0 ollen 14. Ismo Toukonen juoksi 3000 metrin estejuoksussa kuudenneksi ajalla 8.27,6 ja Vesa Laukkanen seitsemänneksi ajalla 8.31,7.

Suomi-Italia -maaottelussa Kouvolassa 10.7. Lasse Virén juoksi toiseksi 5000 metrillä ajalla 13.37,0. Ismo Toukonen oli kolmas ajalla 13.42,25. Martti Vainio voitti 10000 metriä ajalla 28.15,49. Antti Loikkanen voitti 1500 metriä huippuajalla 3.37,57. Ari Paunonen juoksi 3.38,79 sijoittuen kolmanneksi. Hyvinkäällä 24.7. varmassa kunnossa oleva Ismo Toukonen voitti 3000 metrin estejuoksun ajalla 8.28,8. Tapio Kantanen juoksi 8.31,2. Turussa Paavo Nurmen kisojen 5000 metrillä 27.7. Martti Vainio oli paras ajalla 13.31,22, Tapio Kantanen kolmas ajalla 13.45,3 ja Martti Kiilholma viides ennätyksellään 13.47,7. Jyväskylässä 1.8. Antti Loikkanen juoksi 1000 metrin Suomen ennätyksen ajalla 2.18,5.

Kalevan kisoissa Kokkolassa 4.8. yhdeksän miestä juoksi alle 14 minuutin 5000 metrin juoksussa. Mestariksi juoksi Martti Vainio ajalla 13.40,42, Lasse Orimus oli toinen ajalla 13.45,22, Risto Alakorpi kolmas ajalla 13.46,94, Lasse Virén vasta neljäs ajalla 13.48,95 ja Matti Salonen viides ajalla 13.49,90. Martti Vainio voitti myös 10000 metrin juoksu 6.8. ajalla 28.21,0, Lasse Orimus oli jälleen toinen ajalla 28.39,0,Kaarlo Maaninka kolmas ajalla 28.39,5 ja Esko Lipsonen neljäs ajalla 28.39,6. Ismo Toukonen otti 5.8. 3000 metrin estejuoksun valtikan Tapio Kantaselta voittaen ajalla 8.27,11. Kantasen aika oli 8.31,07. Naisten juoksuissa Sinikka Tyynelä voitti kolme mestaruutta parhaan ajan ollessa 3000 metrin 9.14,45.

Italian Viareggiossa 10.8. Ari Paunonen sijoittui 1500 metrin juoksussa toiseksi ajalla 3.40,3. Suomi-Ruotsi -maaottelussa 12.-13.8. Helsingissä Martti Vainio juoksi 10000 metriä mainiosti 28.04,91. Kaarlo Maaninka oli toinen ajalla 28.34,8. Lasse Orimus voitti 5000 metriä ajalla 13.53,7, mutta jalkavaivoista kärsineen Lasse Virénin kunto oli romahtanut eikä hän ollut ollenkaan EM-kisakunnossa. Ismo Toukonen voitti 3000 metrin estejuoksun ajalla 8.29,10. Keravalla 15.8. yli 5000 katsojan silmien alla Toukonen juoksi estejuoksussa ajan 8.31,4 Kantasen ollessa toinen ajalla 8.32,6. Mikkelissä sotilasurheiluliiton mestaruuskisoissa 17.8. Ari Paunonen voitti 1500 metrin juoksun kauden parhaallaan 3.38,8. Uudenkaupungin kisoissa 17.8. Martti Vainio voitti EM-viimeistelynä 3000 metriä ajalla 7.50,7. Jäähdyttelevä Pekka Päivärinta juoksi 8.02,2.

Näihin aikoihin Suomessa järjestettiin yleisurheilukilpailuja tuhkatiheään, viikoittain useita, joissa kärkijuoksijamme ahkerasti kisailivat, ja myös ulkomailla. Tiukasta kilpailutahdista ja matkustelemisesta johtuen tulostaso jäi usein varsin vaatimattomaksi. Jos huippujuoksijamme olisivat keskittyneet vain joihinkin muutamiin kisoihin kunnon tulosta tekemään, moni juoksija olisi varmasti pystynyt parempiinkin tuloksiin kuin mitä tuli tehdyksi. Nykyään kilpailukalenteri on ihan toisenlainen. On vain muutama eliittikisa, joihin keskitytään ja muita kilpailuja tuskin ollenkaan, mikä sekään ei ole ihanteellinen tila.

Euroopan mestaruuskilpailuihin Prahaan valittiin pitkän matkan juoksijoista Antti Loikkanen ja Ari Paunonen 1500 metrille, ainoastaan Martti Vainio 5000 metrille ja 10000 metrille, Håkan Spik ja Aarno Ristimäki maratonille sekä Ismo Toukonen ja Tapio Kantanen 3000 metrin estejuoksuun. Lasse Virén ja yksi mitalisuosikeista, Euroopan kärkiajan maratonilla juossut Esa Tikkanen joutuivat jäämään pois vammojen takia. Selkä- ja lonkkakivuista kärsinyt lahjakas Lasse Orimus ei myöskään päässyt kisoihin ja joutui myöhemmin lopettamaan koko juoksijan uransa.

Prahan Euroopan mestaruuskilpailuissa heti ensimmäisen päivän iltana 29.8. oli suomalaisten jännityksellä odottama 10000 metrin juoksu, joka juostiin suoraan loppukilpailuna hyvissä oloissa. Mukana oli iso joukko juoksijoita ja Suomen ainoana edustajana Martti Vainio. Romanialaisen Copun johdolla ensimmäinen kilometri mentiin hyvää vauhtia aikaan 2.43. Vauhti oli jo sen verran kovaa, että juoksijoiden letka venyi pitkäksi. Kova vauhti oli Vainiolle oikein sopivaa, sillä hitaammalla vauhdilla hänen kiriominaisuutensa eivät olleet kaikkein parhaat. Copun pääasiassa vetäessä romanialaisten toinen juoksija Floriu tekee nykäyksiään, mutta pääjoukko ajaa heidät kiinni. Väliaika 3000 metrin kohdalla on 8.12 ja Vainio juoksee kymmenentenä. Puolimatkassa väliaika on 13.44,8 eli mennään todella kovaa vauhtia, mutta pääjoukko pysyy yhä kasassa. Kun viimeiset 11 kierrosta on jäljellä, Vainio on edelleen yhdentenätoista, mutta toki pääjoukossa. Neljä kierrosta jäljellä eikä Vainio ole vetänyt sekuntiakaan. Suomalaiskatsomossa jännitys tiivistyy. Viimeisen kilometrin alkaessa pääjoukko on kutistunut seitsemään mieheen, Vainio yhä kevyen tuntuisesti mukana. Viimeisellä kierroksella kärkiporukassa on vielä viisi miestä englantilaisen Blackin vetäessä. Takasuoralla vedetään jo pitkää kiriä ja parisataa metriä ennen maalia kärjessä on Ison-Britannian Brendan Foster. Vainio tulee hänen perässään kevyen komealla askeleella ja siirtyy vauhdilla ohi! Vainio on loppusuoralla kärjessä ja hänen askeleessaan on lassevirénmaistä lentoa. Suomalaisten riemuitessa stadionilla ja kotikatsomoissa Vainio karkaa muiden yrittäessä kiriä häntä kiinni ja juoksee voittajana maaliin uudella Suomen ennätyksellä ja Euroopan mestaruuskilpailujen ennätyksellä 27.30,99. Italian Venanzio Ortis juoksee toiseksi ajalla 27.31,5 ja Neuvostoliiton Aleksandr Antipov kolmanneksi ajalla 27.31,5. Vainio teki sen, mihin tällä vuosikymmenellä ovat pystyneet Väätäinen ja Virén. Suomalainen juoksija on jälleen kympin ykkönen! Täydellinen päivä aloittaa EM-kisat. Kaiken kaikkiaan tämä juoksu oli maailman kovatasoisin juoksu siihen mennessä, sillä 10 juoksijaa alitti 28 minuutin rajan. Vainion voittoaika on edelleen Euroopan mestaruuskilpailuiden ennätys 46 vuotta tuon juoksun jälkeen.

Lasse Virén kommentoi juoksua Ilta-Sanomille: ”Vainio juoksi viisaasti. Hienoa, että joku toinenkin voittaa. Säilyy suomalaisen juoksun taso ja maine.”

Prahan 10000 metriä oli Martti Vainion juhlaa.

5000 metrin alkuerät juostiin kaksi päivää myöhemmin eli 31.8. Martti Vainio selvitti tiensä finaaliin rennon vakuuttavasti ajalla 13.33,6. Seuraava pitempien matkojen juoksu oli 1.9., jolloin juostiin 1500 metrin alkuerät. Antti Loikkanen voitti oman eränsä vakuuttavasti ajalla 3.39,7,mutta Ari Paunonen jäi eränsä yhdeksänneksi ajalla 3.45,0 ja putosi jatkosta.  Myös 3000 metrin estejuoksun alkuerät juostiin samana iltana. Ensimmäisessä erässä Ismo Toukonen juoksi päättäväisen näköisesti toiseksi ajalla 8.29,5. Tapio Kantanen ei sen sijaan ollut enää parhaassa vireessään vaan jäi oman eränsä yhdeksänneksi ajalla 8.46,0 ja putosi finaalista.

5000 metrin loppukilpailu juostiin 2.9. Suomalaiset jännittivät, miten Vainio on palautunut aikaisemmista juoksuistaan ja pystyisikö hän juoksemaan taas mitaleille. Vetovuorot kärjessä vaihtuvat tiheään eikä vauhti ole ollenkaan kovaa. Kilometrin kohdalla väliaika on vain 2.44,6. Koko joukko on aivan kasassa ja Vainio joukon loppupäässä. Vauhti ei parane toisellakaan kilometrillä vaan väliaika on vain 5.28. Vähän ennen 3000 metrin kohtaa Ison-Britannian Rose rynnii kärkeen ja vetää tiukan 200 metrisen, mutta pääjoukko seurailee rauhassa ja ottaa miehen kiinni tasaisella vauhdilla. Kärkeen joutunut Italian Ortis pistää jarrut päälle, ja koko joukko on yhtenä kasana. Vainio joutui yllättäen kärkeen ja hänen johdollaan neljään kilometriin mennään ajassa 10.53 seitsemän miehen letkassa. Toiseksi viimeinen kierros juostaan varovaisesti ja kaikki kärkijuoksijat keskittyivät viimeisen kierroksen kirivaiheeseen Vainion vetäessä. Vasta viimeisen kierroksen takasuoralla pellit aukaistaan ja Vainio on yhä mukana kärkitaistossa. Italian Ortis pääsee kärkeen ja pitää loppusuoralla kaikki takanaan voittaen ajalla 13.28,5. Sveitsin Ryffel ja Neuvostoliiton Fedotkin jakavat hopeamitalin ajalla 13.28,6. Martti Vainio juoksee kilpailun kuudenneksi ajalla 13.29,7. Hänelle olisi varmasti sopinut paremmin kovempi alkuvauhti kuin sprintterimäinen loppu.

Kisojen viimeisenä päivänä 3.9. oli 1500 metrin loppukilpailu. Suomalaistoiveet olivat tässäkin lajissa korkealla Antti Loikkasen lupaavan alkueräjuoksun perusteella. Ensimmäinen kierros mentiin hyvää vauhtia aikaan 57,5, mutta toisella kierroksella vauhti hiipui. Ennen viimeisen kierroksen alkua Loikkanen siirtyy kohti kärkeä ollen mukavasti toisena viimeiselle kierrokselle lähdettäessä. Takasuoran alussa Loikkanen yrittää pitkää kiriä, mutta Ison-Britannian Steve Ovett tulee helposti perässä ja aloittaa 200 metrin tappavan kirinsä, eikä muut pysty seuraamaan. Loppusuoralla Ovett on ylivoimaisessa johdossa, ja Irlannin Coghlan ja Ison-Britannian Moorcroft ohittavat Loikkasen. Loikkanen oli tullut taistelemaan voitosta, ja kun mitalisijatkin karkasivat, hän pisti lopun kävelyksi ja vielä Saksan Wessinghage pääsi edelle. Loikkanen juoksi viidenneksi kuitenkin omalla ennätyksellään 3.37,54. Ovettin voittoaika oli 3.35,6.

Toinen jännityksellä odotettu suomalaislaji oli 3000 metrin estejuoksu. Ismo Toukosen valintaa oli Suomessa hieman ihmetelty, mutta mies oli tosi paikan tullen valmis. Toukonen lupasi, että kovassa seurassa hän pystyy juoksemaan alle 8.20:n. Heti lähdöstä Puolan Bronislaw Malinowski lähti vetämään kovaa vauhtia. Muu joukko on yhdessä kasassa Toukosen ollessa kymmenennen paikkeilla. Heti toisella kuivaesteellä tapahtuu kummia. Ison-Britannian Dennis Coates ja Saksan Patriz Ilg menevät Malinovskin perään kovaa vauhtia ja ylittävät esteen normaalisti. Muu porukka sitten ryntää yhtenä rykelmänä esteelle ja yksi kaikkien aikojen sotkuista tapahtuu. Puolan Wesolowski törmäsi puomiin ja lensi pää edellä sen yli ja ympärillä kaatui miehiä mennen tullen. Michael Karst on sisäradalla eikä hänellä ole muuta mahdollisuutta kuin kiertää este nurmikon kautta Toukosen seuratessa häntä. Neuvostoliiton Lisovski kaatui esteen jälkeen ja häneen törmäsi Italian Cerbi. Lisovski kaatuili vielä seuraavallakin esteellä. Kukaan kaatuneista ei kuitenkaan keskeyttänyt juoksua!

Malinowski meni omaa menoaan eikä katsellut taakseen. Häntä seurasivat Coates ja Ilg. Kilometrin väliaika oli 8.41. Karst ja Toukonen olivat tässä vaiheessa muutamia kymmeniä metrejä perässä. Toukosen estetekniikassa on hiomista, mutta yllättävän hyvin hän selviää esteistä. Malinowski on 2000 metrin kohdalla ykkösenä ajalla 5.27. Ilg, Toukonen ja Karst olivat seitsemän sekunnin päässä peräkkäin. Coates oli jo pudonnut. Nyt alkoi suomalaisten mielissä välkkyä toive mitalista vaikka takaraivossa muhi pelko Toukosen hylkäämisestä hänen ohitettuaan esteen väärältä puolelta. Viimeisellä kierroksella Malinowski on edelleen kärjessä, mutta Toukonen nousee takasuoralla toiseksi. Vastassa hänellä on kaksi kovaa saksalaista kirimiestä. Toukonen ei kuitenkaan anna periksi, vaikka Ilg pystyy ohittamaan hänet vaan pitää taistellen Karstin takanaan ottaen yllätyksellisen pronssimitalin ennätyksellään 8.18,29. Malinowskin voittoaika oli 8.15,1. Suomalaisia jäytää kuitenkin pelko Toukosen juoksun hylkäämisestä. Lopulta kilpailun jury julkistaa päätöksensä. Ketään ei hylätä ja kilpailun lopputulokset säilyvät. Näin oli Suomen juoksu-urheilu saanut jälleen hienon menestyksen arvokilpailuissa.

Toukonen kertoi kisan jälkeen lehtimiehille: ”Mitalia minä lähdin hakemaan, mutta vasta alkuerien jälkeen, koska juoksu tuntui hyvältä. Ehdin havaita, että joku nosti punaisen lipun, sitten joku toinen tempaisi sen nostajan kädestä ja kohotti valkean tilalle. Punalippu pysyi mielessä jonkin aikaa, mutta kärki oli päässyt sen verran karkuun, että rakoa kiinni kiskoessa jupakka unohtui.”

Ilg, Toukonen ja ja Karst mitalitaistelussa.

Kisojen viimeisenä päivänä juostiin myös maratonjuoksu. Sen voitti Neuvostoliiton Leonid Moisejev ajalla 2.11.57,5. Suomen Aarno Ristimäki sijoittui 24. sijalle ajalla 2.18.17,8 ja Håkan Spik keskeytti. Suomen EM-kisat sujuivat hyvin, sillä Suomi saavutti yhteensä kuusi mitalia, joista yksi kultaa, kaksi hopeaa ja kolme pronssia.

Kisojen jälkeen Helsingissä oli jälleen syyskisat 6.9. Martti Vainio voitti 5000 metrin juoksun kauden kärkiajalla 13.28,03. Lontoossa Iso-Britannia-Suomi -maaottelussa Vainio juoksi 9.9. 10000 metriä aikaan 28.22,86 ollen toinen. Italian Rietissa 10.9. Vainio oli 5000 metrin kolmas ajalla 13.34,7. Lüdenscheidissa Saksa-Suomi -maaottelussa 13.9. Vainio juoksi 5000 metrillä voittoon ajalla 13.37,6. Lontoossa 15.9. Vainio oli 5000 metrin toinen ajalla 13.28,9. Italian Rovereton 9,5 km:n maantiejuoksun 23.9. Vainio voitti. Seuraavana päivänä Brescian 12 km:n maantiejuoksussa hän oli kolmas. Rude Pravo -katujuoksu kilpailtiin 24.9. Ismo Toukonen sijoittui 11,4 km:n kilpailussa neljänneksi, Antti Loikkanen yhdeksänneksi ja Hannu Okkola sijalle 15. Košicen maratonilla Tšekkoslovakiassa 1.10. Jouni Kortelainen juoksi kolmanneksi ajalla 2.16.50. Lasse Virén kävi vielä loppuvuodesta USA:ssa kilpailemassa. Virginian Lynchburgin 10 mailin maantiejuoksussa 16.9. hän oli sijalla 13, Ohion Youngstownin 25 km:n maantiejuoksussa 11.11. sijalla 15. ja Kalifornian Malibun ”Lasse Virén Finlandia Invitational” -kisan 20 km:n juoksussa 19.11. kolmantena. Håkan Spik oli Malibun kisan yhdeksäs. Martti Vainio juoksi 24.10. 8,5 km:n katujuoksun Ranskan Rennes’sä sijoittuen kymmenenneksi. Suomalaisjuoksijoista Vainio ja Toukonen olivat myös Australiassa ja Uudessa-Seelannissa harjoittelemassa osallistuen useisiin joulukuun kilpailuihin ilman mainittavampaa menestystä. Antti Loikkanen juoksi Los Angelesin sisäratakilpailussa 20.12. mailin aikaan 3.58,2 sijoittuen neljänneksi. Vainio juoksi Sao Paulon uudenvuoden kisassa 31.12. kahdeksanneksi. Madridissa 10 km:n uudenvuoden juoksussa 31.12. Tapio Kantanen sijoittui yhdeksänneksi.

Martti Vainio oli luonnollisesti Suomen ykkösjuoksija pitkillä matkoilla. Hänen kilpailutahtinsa kauden aikana oli lähes käsittämätön. Suomen 5000 metrin tilastossa oli 16 miestä alle 14 minuutin ja 10000 metrin tilastossa vain kuusi miestä alle 29 minuutin ja 29 miestä alle 30 minuutin. Olen näissä tilastoissa halunnut muistaa myös ns. tuntemattomia juoksijoita, jotka nyky-Suomessa olisivat ihan listan kärkipaikoilla!

Suomen tilasto 1978: 5000 metriä

• 13.28,03 Martti Vainio
• 13.34,09 Lasse Virén
• 13.42,25 Ismo Toukonen
• 13.44,5 Antti Loikkanen
• 13.45,22 Lasse Orimus
• 13.45,3 Tapio Kantanen
• 13.46,94 Risto Ala-Korpi
• 13.47,7 Martti Kiilholma
• 13.49,1 Kaarlo Maaninka
• 13.49,90 Matti Salonen
• 13.49,9 Hannu Okkola
• 13.50,58 Seppo Nikkari
• 13.52,07 Juhani Holopainen
• 13.54,57 Niilo Kemppe
• 13.57,7 Esko Lipsonen
• 13.59,96 Hannu Leppänen

Suomen tilasto 1978: 10000 metriä

• 27.30,99 Martti Vainio (maailmantilaston 3.)
• 28.11,8 Lasse Virén
• 28.13,6 Kaarlo Maaninka
• 28.32,0 Martti Kiilholma
• 28.39,0 Lasse Orimus
• 28.39,6 Esko Lipsonen
• 29.01,5 Juhani Holopainen
• 29.02,5 Esa Liedes
• 29.03,0 Jouni Kortelainen
• 29.03,89 Niilo Kemppe
• 29.04,56 Pekka Salomaa
• 29.06,9 Reino Paukkonen
• 29.10,6 Håkan Spik
• 29.10,7 Aarno Ristimäki
• 29.11,48 Risto Ala-Korpi
• 29.13,8 Matti Karjalainen
• 29.33,9 Max Holmnäs
• 29.37,1 Pertti Tiainen
• 29.38,8 Markku Kantola
• 29.44,69 Arto Isomäki
• 29.48,6 Jorma Sippola
• 29.48,85 Juhani Sams
• 29.51,54 Eino Lammi
• 29.51,8 Pertti Miettinen
• 29.52,19 Matti Mäkinen
• 29.53,42 Martti Heikkilä
• 29.53,68 Jouko Järvinen
• 29.57,2 Hannu Okkola
• 29.59,16 Markku Valonen

Vuosi 1979

Vuosi 1979 oli jälleen välivuosi ulkoratojen arvokisojen suhteen. Suomalaista urheiluhullua kansaa kiinnosti alkuvuodesta, vieläkö Lasse Virén mahdollisesti jatkaisi Moskovan vuoden 1980 olympialaisiin asti. Virén oli koko ajan pitänyt huolen peruskunnostaan ilman kovin rankkoja vetoharjoituksia. Lassella olikin paljon mietittävää. Perhe, motivaatio ja kymmenen vuoden kovan harjoituksen aiheuttamat lihas- ja jalkavaivat, joita oli jouduttu operoimaan. Valmistautuminen Moskovaan oli aloitettava heti, jos mieli pärjätä siellä ja se vaati kuukausien harjoittelua ulkomailla korkean paikan leirillä.  Ilman vuoristoharjoittelua ei synny tulosta. Lasse päätti jatkaa ja hänen enintään kuuden viikon korkean paikan leirinsä sijaitsi Kolumbiassa Bogotan lähellä olevalla n. 2400 - 2800 metrin korkeudella meren pinnasta melko askeettisissa oloissa. Virén ei välittänyt pikkukisoista pätkääkään. Ne olivat vain osa harjoitusohjelmaa. Hänen ainoa tähtäin oli olympiakisoissa kuten ennenkin. Uskon vahvistukseksi hän tarvitsi vain yhden tai kaksi hyvää tulosta, jotta hän tietäisi olevansa oikealla tiellä kohti Moskovaa.

Suomalainen kestävyysjuoksu oli vielä voimissaan, vaikka jo tuolloin oltiin havaitsevinaan hiipumisen merkkejä sekä kärjen että tason suhteen. Pelkona oli, löytyykö Suomesta uusia nimiä kansainväliseen kärkeen Virénin ja Vainion lisäksi. Yksi uusi lupaava juoksija oli Posiolta kotoisin oleva Kaarlo Maaninka, joka jo osoitti vahvaa kuntoa ainakin ajoittain.

Kaarlo Maaninka aloitti kautensa 2.3. Saksan Fürthissä juoksemalla 10 km:n maastojuoksussa yhdeksänneksi. Wienissä sisäratojen Euroopan mestaruuskilpailuissa 25.3. Antti Loikkanen pääsi jälleen 1500 metrin finaaliin juosten neljänneksi ajalla 3.44,7. Italian Milanossa 22 km:n Stramilano -juoksussa 8.4. Tapio Kantanen sijoittui hienosti kymmenenneksi ja Hannu Sorasalmi sijalle 14 peräti 50000 osallistujan joukossa. Bostonin maratonilla 16.4. Esa Tikkanen oli 14. ajalla 2.16.00. Karl-Marx-Stadtin maratonilla 28.4. Jukka Toivola juoksi toiseksi ajalla 2.15.14,5 ja Vilho Paajanen seitsemänneksi ajalla 2.18.29,2.

Lontoossa 16.5. Antti Loikkanen oli mailin juoksussa kolmas ajalla 4.00,04. Clevelandissa 10 km:n maantiejuoksussa 20.5. Lasse Virén juoksi kolmanneksi. Helsingin Toukokuun kisoissa 24.5. Martti Vainio voitti 10000 metriä ajalla 28.14,5. Kaarlo Maaninka oli toinen ajalla 28.16,0 ja Ari Paunonen kolmas ajalla 28.52,8. Esa Tikkanen voitti Los Angelesin maratonin 26.5. ajalla 2.17.47. Maarianhaminan SM-maratonilla 27.5. voittoon juoksi tuulisessa säässä Jukka Toivola ajalla 2.17.07,7. Mikkelissä 31.5. Vainio juoksi 10000 metriä aikaan 28.40,9. Helsingissä TUL:n juhlakisoissa 8.6. Antti Loikkanen juoksi 1500 metriä 3.39,4. Lasse Virén voitti New Orleansin 10 km:n maantiejuoksun 8.6. ajalla 29.21. Fürthissä 10.6. Kaarlo Maaninka oli 5000 metrillä toinen ajalla 13.44,4. Jukka Toivola voitti 15.6. Tukholman maratonin ajalla 2.17.35. Belgia-Suomi -maaottelussa 16.-17.6. Brysselissä Matti Salonen juoksi 5000 metrillä kolmanneksi ajalla 13.43,3, Lasse Virén oli viides ajalla 13.54,1. Martti Vainio ja Kaarlo Maaninka ottivat kaksoisvoiton 10000 metrillä ajoilla 28.29.5 ja 28.36,3. Tapio Kantanen oli 3000 metrin estejuoksussa kolmas ajalla 8.35,9. Tukholmassa 18.6. Antti Loikkanen oli toinen ajalla 3.39,42. Martti Vainio oli 5000 metrin kisassa viides ajalla 13.37,76.

Helsingin 13. World Games -kilpailuissa 19.6. Kaarlo Maaninka voitti 5000 metriä ennätyksellään 13.34,0. Lasse Virén oli vasta viides ajalla 13.51,2. Samana päivänä Tapio Kantanen juoksi toiseksi 3000 metrin estejuoksussa ajalla 8.31,0. Seuraavan päivän 10000 metrillä Martti Vainio juoksi toiseksi ajalla 28.04,24. Myös Pertti Tiainen juoksi hyvin 28.48,18 ollen sijalla 9. Tukholman DN-Galan maililla 3.7. Ari Paunonen oli kuudes ajalla 3.57,03 ja Antti Loikkanen seitsemäs ajalla 3.57,77. Martti Vainio oli 5000 metrillä kuudes ennätyksellään 13.21,85. Oulussa 5.7. Antti Loikkanen voitti mailin juoksun ajalla 3.59,3 Ari Paunosen ollessa toinen ajalla 3.59,4. Mikkelissä samana päivänä Vainio voitti 5000 metriä ajalla 13.35,9, Hannu Okkola oli toinen ja juoksi ennätyksensä 13.37,3, Esko Lipsonen oli neljäs ennätyksellään 13.39,9, Seppo Liuttu kuudes ennätyksellään 13.44,6 ja Matti Salonen seitsemäs ajalla 13.46,8. Helsingissä 10.7. Suomi-Ranska -maaottelussa Kaarlo Maaninka voitti 10000 metriä ajalla 28.32,37 Lasse Virénin ollessa toinen ajalla 28.39,45. Ismo Toukonen juoksi voittoon 3000 metrin estejuoksussa ajalla 8.32,20. Markku Laine oli toinen 1500 metrillä ajalla 3.38,40. Kouvolassa 17.7. Vainio voitti ajalla 13.36,8, Virén oli toinen ajalla 13.46,2 ja Okkola kolmas 13.47,3.

Martti Vainio. Kuva: Helge Heinonen/ JOKA Journalistinen kuva-arkisto/Finna.

Turussa Paavo Nurmen kisoissa 25.7. nähtiin muutamia hyviä suomalaissuorituksia. Markku Laine ja Ari Paunonen ottivat kaksoisvoiton 1500 metrin juoksussa ajoin 3.38,76 ja 3.39,53. 5000 metrillä Lasse Virén oli kuudes ajalla 13.43,08, Seppo Liuttu seitsemäs ennätyksellään 13.44,31, Tommy Ekblom kahdeksas ennätyksellään 13.47,23, Juhani Holopainen yhdeksäs ennätyksellään 13.47,97. Kauhajoella 27.7. Okkola voitti 5000 metriä ajalla 13.41,9, Maaninka oli toinen ajalla 13.44,0 ja Virén kolmas ajalla 13.45,2. Varsovassa 28.7. Markku Laine voitti 1500 metriä ajalla 3.38,2.

Helsingissä Kalevan kisoissa sekä 5000 metrin että 10000 metrin kilpailut olivat kansallisesti hyvätasoisia. Hannu Okkola voitti 11.8. yllättäen 5000 metriä ajalla 13.44,76, Risto Ala-Korpi oli toinen ajalla 13.45,56, Lasse Virén kolmas ajalla 13.47,27, Martti Vainio vasta neljäs ajalla 13.47,85, Seppo Liuttu viides ajalla 13.48,95 ja Kaarlo Maaninka kuudes ajalla 13.49,95. Seitsemän miestä juoksi alle 14 minuutin. Kymppi juostiin 13.8. ja sen voitti Kaarlo Maaninka ajalla 28.23,27, Virén oli toinen ajalla 28.24,16, Martti Vainio kolmas ajalla 28.25,46, Hannu Okkola neljäs ennätyksellään 28.43,09, Håkan Spik viides ajalla 28.45,90 ja Risto Ala-Korpi kuudes ajalla 28.49,05. Kaikki maaliin asti päässeet 11 miestä alittivat puolen tunnin rajan. Uusi nimi Tommy Ekblom voitti 3000 metrin estejuoksun 12.8. ajalla 8.38,05. Tapio Kantanen oli toinen ajalla 8.40,47.

Kalevan kisojen 5000 metriä. Virén, Ala-Korpi, Maaninka, Vainio, Kemppe. Voittaja Okkola ei näy kuvassa.

Suomi-Tšekkoslovakia -maaottelussa 19.8. Hannu Okkola voitti 5000 metriä ajalla 13.47,44, Lasse Virén oli kolmas ajalla 13.49,64. Martti Vainio voitti 10000 metriä ajalla 28.32,8. Tukholmassa Ruotsi-Suomi maaottelussa 1.9. Martti Vainio voitti kympin ajalla 28.39,43 Virénin ollessa toinen ajalla 28.49,23 ja Kaarlo Maaningan varmistaessa kolmoisvoiton ajalla 28.59,50. Antti Loikkanen ja Ari Paunonen juoksivat 1500 metrillä kaksoisvoiton ajoin 3.40,54 ja 3.41,04. Tommy Ekblom voitti 3000 metrin estejuoksun ajalla 8.37,97. Risto Ala-Korpi oli 5000 metrillä toinen ajalla 13.46,54.

Brysselissä 4.9. Lasse Virén osoitti kunnon kohentumista juoksemalla 10000 metrillä sijalle 12. hyvällä ajalla 28.04,69. Antti Loikkanen oli 1500 metrillä kuudes ennätyksellään 3.37,48. Koblenzissa 6.9. Antti Loikkanen oli 1500 metrillä kolmas ajalla 3.37,88. Lasse Virén sijoittui 5000 metrin juoksussa neljänneksi ajalla 13.37,1. Virén juoksi 8.9. Belgian Louvainissa neljänneksi 5000 metrin kilpailussa kauden parhaallaan 13.32,2. Ruotsin Östhammarissa juostiin 9.9. Pohjoismaiden mestaruusmaraton, jonka voitti Håkan Spik ajalla 2.14.48. Matti Karjalainen oli toinen ajalla 2.15.29. Virén jatkoi kiertuetta Yhdysvaltoihin, jossa hän juoksi Philadelphiassa 16.9. puolimaratonin voittoon ajalla 1.04.48. Prahan Rude Pravo -katujuoksussa 16.9. Seppo Liuttu oli viides ja Risto Ala-Korpi yhdeksäs. Lynchburgissa 10 mailin maantiejuoksussa 22.9. Virén oli kuudes. Jouni Kortelainen voitti Košicen maratonin 7.10. ajalla 2.15.12. Ranskassa 16,5 km:n Pariisi-Versailles katujuoksussa 14.10. Virén oli kolmas. New Yorkin maratonilla 21.10. Jukka Toivola juoksi kuudenneksi hyvällä ajalla 2.13.59.  Las Vegasin maratonilla 8.12. Håkan Spik oli toinen ajalla 2.17.04. Martti Kiilholma juoksi 9.12. Beverly Hillsin 10 km:n katujuoksussa toiseksi ajalla 29.10. Sao Paulon uudenvuodenjuoksussa 31.12. Virén oli sijalla 16.

Suomen taso kestävyysjuoksuissa vuonna 1979 oli edelleen hyvä. Kovasta kilpailutahdista johtuen tulokset vaihtelivat suuresti kisasta toiseen. Suomen vuoden 1979 tilastossa oli 15 miestä alle 14 minuutin 5000 metrillä ja 27 miestä alle 30 minuutin ja kahdeksan alle 29 minuutin.

Olympiavuotta 1980 ajatellen tilanne näytti varsin hyvältä. Katseet kohdistuivat erityisesti kolmikkoon Martti Vainio, Lasse Virén ja Kaarlo Maaninka.

Englantilaisen arvostetun yleisurheilulehden Athletics Weeklyn lukijat äänestivät Lasse Virénin 1970-luvun parhaaksi yleisurheilijaksi maailmassa. Virén sai äänistä peräti 49 %. Toiselle sijalle päässyt Viktor Sanejev sai 14 % ja kolmannen sijan jakaneet Edwin Moses ja Don Quarrie saivat 12 % äänistä. Myös sveitsiläisessä Sport -lehdessä oli vastaava äänestys ja sielläkin Virén otti ykköstilan ennen Henry Ronoa ja Alberto Juantorenaa.

Suomen tilasto 1979: 5000 m

• 13.21,85 Martti Vainio
• 13.32,2 Lasse Virén
• 13.34,0 Kaarlo Maaninka
• 13.37,3 Hannu Okkola
• 13.39,9 Esko Lipsonen
• 13.43,3 Matti Salonen
• 13.44,31 Seppo Liuttu
• 13.45,56 Risto Ala-Korpi
• 13.47,23 Tommy Ekblom
• 13.47,97 Juhani Holopainen
• 13.50,4 Ari Paunonen
• 13.52,1 Niilo Kemppe
• 13.53,1 Pertti Tiainen
• 13.54,3 Esa Liedes
• 13.55,5 Martti Kiilholma

Suomen tilasto 1979: 10000 m

• 28.04,24 Martti Vainio
• 28.04,69 Lasse Virén
• 28.16,00 Kaarlo Maaninka
• 28.43,09 Hannu Okkola
• 28.44,80 Pertti Tiainen
• 28.45,90 Håkan Spik
• 28.49,05 Risto Ala-Korpi
• 28.52,82 Ari Paunonen
• 29.06,81 Seppo Liuttu
• 29.12,15 Seppo Nikkari
• 29.15,19 Juhani Holopainen
• 29.19,0 Matti Salonen
• 29.20,7 Max Holmnäs
• 29.21,31 Esko Lipsonen
• 29.23,05 Reino Paukkonen
• 29.26,8 Pertti Miettinen
• 29.30,62 Tuure Paksuniemi
• 29.30,73 Markku Valonen
• 29.32,5 Matti Karjalainen
• 29.36,84 Esa Liedes
• 29.42,48 Vesa Kähkölä
• 29.44,60 Eero Kinaret
• 29.53,6 Heikki Lehti
• 29.54,9 Niilo Kemppe
• 29.55,4 Arto Isomäki
• 29.57,8 Keijo Herranen
• 29.58,7 Eino Lammi

 Valokuvat: Kuvaruudulta otetut (KM), Public domain, Wikipedia tai Finna.