Suomalainen menestyslaji 3000 metrin estejuoksu

© Kalevi Mikkonen 2022

Suomalaiset mitalistit olympiakisoissa aikajärjestyksessä

Ville Ritola (1896 - 1982)

Yhdysvalloissa asuvan Ritolan paluu Suomeen ei ollut itsestäänselvyys. Asiaa mutkistivat amerikkalaisten halu saada hänet uuden asuinmaansa olympiaedustajaksi ja toisaalta rahoituksen järjestäminen Suomeen paluun mahdollistamiseksi. Vuoden 1924 olympiakisoissa Pariisissa hän voitti legendaarisesti neljä kultamitalia sekä kaksi hopeaa. Alkuerineen hän joutui juoksemaan pitkän matkan juoksun kahdeksana peräkkäisenä päivänä saavuttaakseen nuo kuusi mitalia. Hän voitti mitalin kaikissa lajeissa, joihin hän osallistui. Ritola voitti 3000 metrin estejuoksun olympiakullan 9.7.1924 n. 75 metrin erolla hopeamitalisti Elias Katziin. Ritolan aika oli uusi olympiaennätys 9.33,6.

Ville Ritola (Kuva: Wikipedia Commons)

Elias Katz (1901 - 1947)

Elias Katz oli suomenjuutalainen, myöhemmin Palestiinaan muuttanut keskimatkojen juoksija ja olympiavoittaja vuoden 1924 Pariisin olympialaisten 3000 metrin joukkuekilpailussa. Hän juoksi lisäksi 3000 metrin estejuoksun olympiahopeaa samoissa kisoissa ajalla 9.44,0 varmistaen Suomen kaksoisvoiton. Tämän juoksun voitti siis Ville Ritola. Katz oli parantanut olympiaennätystä alkuerässä ajallaan 9.43,8. Hän juoksi hopeamitalin, vaikka hän ehti viimeisellä kierroksella kaatuakin.

Paavo Nurmi (1897 - 1973)

Juoksijoiden kuningas ja ”lentävä suomalainen” Paavo Nurmi osallistui 3000 metrin estejuoksuun olympialaisissa vain yhden kerran. Viimeisen olympiakilpailunsa, 3000 metrin estejuoksun loppukilpailun, Nurmi juoksi 5000 metrin loppukilpailua seuranneena päivänä 4. elokuuta 1928. Nuori Toivo Loukola karkasi muilta noin 2000 metrin kohdalla, ja alkuerässä vesiesteellä kaatunut ja hieman lonkkaansa loukannut Nurmi tyytyi johtamaan pääjoukkoa. Viimeisen kierroksen alkaessa Nurmi irtosi pääjoukosta ja juoksi hopealle 9,0 sekuntia Loukolalle hävinneenä ennätyksellään 9.31,2.

Paavo Nurmi (Kuva: Wikipedia Commons)

Toivo Loukola (1902 - 1984)

Vuonna 1928 tuolloin 25-vuotias Toivo Loukola juoksi kuukautta ennen kisoja olympiakarsinnoissa uuden 3000 metrin esteiden epävirallisen maailmanennätyksen 9.25,2. Amsterdamin olympialaisissa hän selvitti tiensä estekisan finaaliin helposti. 4. elokuuta juostussa loppukilpailussa häntä vastassa olivat maanmiehet ja erilaisten vaivojen vaivaamat Paavo Nurmi ja Ville Ritola, jotka olivat edellisenä päivänä juosseet 5000 metriä. Ritola antautui aikaisessa vaiheessa kärkivauhdista ja 2000 metrin kohdalla Loukola hyökkäsi Nurmen kompuroidessa esteellä ja kehitti 30 metrin etumatkan, joka kesti loppuun asti. Loukola voitti kilpailun juosten kauniilla ja tehokkaalla aitomistyylillä uuden epävirallisen maailmanennätysajan 9.21,8 ja voitti lähes kymmenen sekuntia Nurmea. Ritola keskeytti toiseksi viimeisellä kierroksella. 

Toivo Loukola (Kuva: Wikipedia Commons)

Helsingin Sanomat 5.8.1928

Ove Andersen (1899 - 1967)

Vuonna 1925 Ove Andersen teki läpimurron 5000 metrillä voittaen kansainvälisiä kilpailuja mm. Unkarissa ja Saksassa. Andersen siirtyi vuonna 1926 Yhdysvaltoihin New Yorkiin ja kilpaili suomalaistaustaisessa Finnish-American Athletic Club (FAAC) -seurassa. Seuraavana talvena 1927 hän osallistui menestyksellisesti Yhdysvaltain sisäratakisoihin. Keväällä 1927 hän palasi Suomeen yhdessä Ville Ritolan kanssa valmistautuakseen Amsterdamin olympialaisten suomalaiskarsintoihin. Andersen selvitti 3000 metrin estejuoksun karsinnat ja pääsi kisajoukkueeseen mukaan. Hän pääsi helposti jatkoon alkuerästään ja täydensi Suomen kolmoisvoiton estejuoksussa Amsterdamin olympiakisoissa. Andersenin loppuaika oli 9.35,6.

Ove Andersen kärjessä, Toivo Loukola seuraa. (Kuva: Wikipedia Commons)

Volmari Iso-Hollo (1907 - 1969)

Ensimmäisen olympiakisojen kultamitalinsa Volmari Iso-Hollo voitti 1932 Los Angelesissa 3000 metrin estejuoksussa. Hän mahdollisesti juoksi tuolloin epäviralliseen maailmanennätykseen oikeuttavan ajan, mutta kisatoimitsijat sekosivat kierrosten laskussa, kun virallinen kierrosten laskija oli keskittynyt seuraamaan kymmenottelun seiväshyppyä ja unohti soittaa kelloa viimeiselle kierrokselle lähteneelle Iso-Hollolle. Lopulta Iso-Hollon juoksemaksi matkaksi tuli 3460 metriä. Jo alkuerässä hän oli juossut epävirallisen ME-ajan 9.14,6. Vuonna 1933 Lahdessa Iso-Hollo paransi 3000 metrin esteiden epävirallista maailmanennätystä ajallaan 9.09,4. Vuoden 1936 Berliinin olympiakisoihin Iso-Hollo lähti suurena ennakkosuosikkina. Odotusten mukaisesti hän uusikin olympiavoittonsa parantaen maailmanennätyksen nyt aikaan 9.03,8. Koko kärkikolmikko juoksi alle vanhan maailmanennätyksen.

Volmari Iso-Hollo (Kuva: Wikipedia Commons)

Helsingin Sanomat 7.8.1932

Helsingin Sanomat 9.8.1936

Kaarlo Tuominen (1908 - 2006)

Kaarlo Tuominen oli 1930-luvun loppupuolella yksi maailman parhaista 3000 metrin estejuoksijoista. Hän saavutti olympiahopeaa Berliinin olympialaisissa 1936 vaikka kaatui ensimmäisellä vesiesteellä. Hänen aikansa loppukilpailussa oli 9.06,8, mikä oli alle entisen ME-tuloksen. Tuominen sijoittui neljänneksi vuoden 1938 Euroopan mestaruuskilpailuissa Pariisissa.

Alfred Dombert, Volmari Iso-Hollo ja Kaarlo Tuominen (Kuva: Wikipedia Commons)

Tapio Kantanen (s. 1949)

Seuraavaa olympiamitalia 3000 metrin estejuoksussa Suomi sai odottaa pitkän ajan, kunnes Tapio Kantanen juoksi Münchenin olympialaisissa vuonna 1972 pronssia häviten niukasti kenialaisille Kipchoge Keinolle ja Benjamin Jipcholle. Kantasen aika oli 8.24,66. Montrealin vuoden 1976 olympialaisissa Kantanen oli neljäs hienolla SE-ajalla 8.12,60. Juoksun voitti mailerista estejuoksijaksi siirtynyt Ruotsin Anders Gärderud uudella maailmanennätysajalla 8.08,02. Euroopan mestaruuskilpailuissa Kantanen kilpaili kaikkiaan kolme kertaa, mutta menestys jäi vaatimattomaksi. Roomassa vuonna 1974 hän oli yhdestoista, mutta Helsingissä 1971 ja Prahassa 1978 hän jäi alkueriin.

Tapio Kantasen Montrealin olympiafinaalissa 28. heinäkuuta 1976 juoksema aika 8.12,60 oli voimassa yli 33 vuotta Suomen ennätyksenä. Vasta Jukka Keskisalo rikkoi ennätyksen vuonna 2009 juostessaan Zürichissa ajan 8.10,67.

Tapio Kantanen (Kuva: Christof Sonderegger/Wikipedia)

Tapio Kantanen esteellä, takanaan Pekka Päivärinta.

Suomalaiset mitalistit Euroopan mestaruuskilpailuissa ja sotien jälkeiset ME-miehet

Alf Lindblad (1914 - 1980)

Alf Lindblad saavutti pronssia 3000 metrin estejuoksussa Pariisin Euroopan mestaruuskilpailuissa vuonna 1938 tuloksella 9.21,4.

Erik Blomster (1928 - 1996)

Erik Blomster juoksi pronssia 3000 metrin estejuoksussa Brysselin Euroopan mestaruuskilpailuissa vuonna 1950 ajalla 9.08,8. Tällä ajalla hän oli kauden maailmantilastossa viidentenä. Ennätyksensä 9.04,2 Blomster juoksi vuonna 1953 Kouvolassa. 

Erik Blomster (Kuva: Wikipedia Commons)

Olavi Rinteenpää (1924 - 2022) oli 1950-luvun alkupuoliskolla maailman parhaita 3000 metrin estejuoksijoita. Hän voitti EM-hopeaa 3000 metrin estejuoksussa Bernissä vuonna 1954 tuloksella 8.52,4. Hän oli juossut Helsingin olympialaisissa vuonna 1952 samalla matkalla neljänneksi (8.55,60). Melbournen kisoissa 1956 Rinteenpää karsiutui alkuerissä ja oli vuoden 1958 EM-kisoissa Tukholmassa yhdeksäs (8.52,6).

Rinteenpää juoksi 2. heinäkuuta 1953 Helsingissä ajan 8.44,4. Se oli uusi epävirallinen maailman- ja Euroopan ennätys ja rikkoi Horace Ashenfelterin ME:n sekunnilla ja Petar Šegedinin EE:n 3,4 sekunnilla. Matkan ennätyksiä alettiin kuitenkin virallisesti ratifioida vasta seuraavana vuonna. Vuoden 1954 maailmantilastossa Rinteenpää oli kärjessä ja Pentti Karvonen toisena. Rinteenpään ajan alitti ensimmäisenä Puolan Jerzy Chromik elokuussa 1955.

Yleisurheilu 1954 - 55. Suomen Urheiluliiton julkaisuja N:o 1/55

Pentti Karvonen (1931 - 2002)

Vuonna 1955 Pentti Karvonen juoksi kaksi estejuoksun virallista maailman- ja Euroopan ennätystä. Helsingissä 1. heinäkuuta hän teki tuloksen 8.47,8 ja paransi kaksi viikkoa myöhemmin Oslossa aikaan 8.45,4. Dortmundin Saksa - Suomi -maaottelussa hän juoksi ajan 8.41,4, joka olisi ollut ME, mutta vesihaudassa oli liian vähän vettä ja sen reunassa alastuloa helpottava turvematto. Oslossakin vesihaudassa oli alun perin liian vähän vettä, mutta asia korjattiin nopeasti ennen kuin juoksijat saapuivat toista kertaa kohdalle ja Karvosen ennätys hyväksyttiin. Kumpikaan hänen tuloksistaan ei kuitenkaan ollut Suomen ennätys, sillä Olavi Rinteenpää oli juossut paremmin vuonna 1953 ennen kuin maailmanennätyksiä alettiin virallisesti noteerata. Karvonen sijoittui Bernin Euroopan mestaruuskilpailuissa 1954 estejuoksun neljänneksi.

Pentti Karvonen kilpailun johdossa. Yleisurheilu 1955 - 56. Suomen Urheiluliiton julkaisuja N:o 1/56.

Pentti Karvonen (Kuva: Suomen Kuvalehti 35/60/Wikipedia Commons)

Jouko Kuha (s. 1939)

Ranualla syntynyt Jouko Kuha (s. 1939) juoksi Tukholmassa 17. heinäkuuta 1968 kaikki yllättäen 3000 metrin esteiden maailman- ja Euroopan ennätyksen 8.24,2, joka oli viimeinen hiilimurskaradalla juostu ME-tulos. Kuhan ME-aika innosti muita suomalaisia juoksijoita ja enteili suomalaisen kestävyysjuoksun uutta tulemista, joka toteutui 1970-luvulla. Tällä tuloksellaan Kuha on edelleen matkan yhdeksänneksi nopein suomalaisjuoksija kaikkien aikojen tilastossa. Kuha oli mukana EM-kisoissa 1966 eikä juossut huonosti. Hän paransi alkuerässään Suomen ennätystä aikaan 8.36,2, muttei selviytynyt loppukilpailuun, koska hän ei ollut varsinaisesti kova kirimies. Kuha oli eränsä viides, mutta tuolloin ajan perusteella ei päässyt finaaliin.

Parhaan arvokisasuorituksensa Kuha juoksi Tokion universiadeissa vuonna 1967, jolloin hän voitti kultamitalin estejuoksussa ajalla 8.38,2. Hänet tunnettiin aktiiviaikoinaan askeettisena erakkona, jonka kämppää koristivat vain sänky ja tuoli. Televisiolle tai radiolle hänellä ei ollut tarvetta. Meksikon olympialaisiin vuonna 1968 Kuha oli kyllä valittu, mutta ei osallistunut siellä kilpailuun, vaikka paikkakunnalla olikin, koska hän oli liian tottumaton niin korkeaan ja saasteiseen ilmanalaan. Vuosien 1969 ja 1971 EM-kisat menivät häneltä ohitse akillesjännevamman takia. Sen jälkeen ura alkoi olla laskusuunnassa, vaikka hän juoksikin vielä pitkään ihan hyviä aikoja, mutta taso Suomessa oli koventunut eikä juoksubuumin uranuurtajalle enää löytynyt edustuspaikkoja.

Jouko Kuha (Kuva: Helsingin Sanomat/Wikipedia Commons)

Ismo Toukonen (s. 1954)

Ismo Toukonen juoksi yllättäen pronssia 3000 metrin estejuoksussa Prahan Euroopan mestaruuskilpailuissa vuonna 1978 ennätysajallaan 8.18,29. Suomalaiset saivat jännittää vielä kisan jälkeenkin, kun Ismo Toukonen kiersi kuivaesteen nurmikon kautta. Suomalaiset pelkäsivät pahinta, mutta protestia ei tehty. Kolme juoksijaa kaatui Toukosen edellä kuivaesteellä, joten se oli pakko kiertää. Toukonen kertoi, että aikaa kului itse asiassa joitakin sekunteja enemmän kuin jos olisi ylittänyt esteen. Toukonen on ajallaan kaikkien aikojen neljänneksi nopein suomalainen estejuoksija Tapio Kantasen, Jukka Keskisalon ja Topi Raitasen jälkeen.

Jukka Keskisalo (s. 1981)

Jukka Keskisalo sijoittui seitsemänneksi 3000 metrin estejuoksussa nuorten MM-kilpailuissa Santiago de Chilessä 2000. Hän selviytyi estejuoksun MM-finaaliin Pariisissa vuonna 2003 ja sijoittui yhdeksänneksi ajalla 8.17,72. 23-vuotiaiden Euroopan mestaruuskilpailuissa vuonna 2003 Bydgoszczssa, Puolassa Keskisalo oli pronssilla ajalla 8.28,53.

Olympiavuosi 2004 meni Keskisalolta pilalle loukkaantumisen takia. Hän kuitenkin toipui vammoistaan ja teki paluun kilpakentille juosten Helsingin MM-kisojen 2005 alkuerissä. Seuraavan vuoden EM-kisoissa Göteborgissa finaalin hidas alkuvauhti suosi myös 1500 metrin matkoja juoksevaa Keskisaloa, ja hän nousi loppusuoralla kilpailun yllätysvoittajaksi ajalla 8.24,89. Kyseessä oli Suomen ensimmäinen arvokisavoitto estejuoksussa 70 vuoteen ja Suomen ensimmäinen estejuoksun Euroopan mestaruus. Ateenan maailmancupissa Keskisalo sijoittui vuonna 2006 neljänneksi. Hänet valittiin vuoden lopussa Vuoden urheilijaksi.

Heinäkuussa 2007 Keskisalo joutui jättämään kilpailukautensa kesken takareidessä olleen tulehduksen vuoksi. Syyskuussa jalkaan tehtiin puhdistusleikkaus, koska jalka ei ollut parantunut kuntoutuksesta huolimatta. Pekingin 2008 olympialaisissa hän ei pystynyt kilpailemaan saatuaan kovan iskun reisiinsä harjoitusleirillä juuri ennen olympialaisia. Berliinin MM-kilpailuissa 2009 hän sijoittui estejuoksussa kahdeksanneksi ajalla 8.14,47 edellään neljä kenialaista, kaksi etiopialaista sekä ranskalainen Bouabdellah Tahri. IAAF:n yleisurheilufinaalissa hän sijoittui samana vuonna viidenneksi ajalla 8.12,04. 28. elokuuta 2009 Keskisalo juoksi Zürichissa ajan 8.10,67 ja rikkoi Tapio Kantasen yli 33 vuotta vanhan Suomen ennätyksen 8.12,60. Samana vuonna hän sijoittui Kultaisen liigan osakilpailuissa kolmanneksi Pariisissa ja Brysselissä.

Jukka Keskisalo (Kuva: Wikipedia Commons)

Topi Raitanen (s. 1996)

Alle 23-vuotiaiden EM-kilpailuissa vuonna 2017 Raitanen sijoittui 3000 metrin estejuoksussa neljänneksi ajalla 8.40,69. Kesäuniversiadeissa vuonna 2017 Taipeissa hän oli 3000 metrin estejuoksussa alun perin neljäs ennätysajallaan 8.37,42, mutta nousi lopulta vuonna 2020 kolmanneksi edelle sijoittuneen dopinghylkäyksen jälkeen. Vuoden 2018 EM-kisoissa Berliinissä Raitanen juoksi 3000 metrin estejuoksun alkuerässä ennätyksensä 8.28,48 ja oli loppukilpailussa kahdeksas. Vuoden 2019 Dohan MM-kilpailuissa hän karsiutui estejuoksun alkuerissä.

Vuonna 2021 järjestetyissä Tokion olympiakisoissa Raitanen sijoittui hienosti 3000 metrin estejuoksun loppukilpailussa kahdeksanneksi ajalla 8.17,44 ollen paras eurooppalainen. Eugenen MM-kilpailut vuonna 2022 menivät penkin alle, kun hän karsiutui vatsaongelmien vaivaamana alkuerissä ajalla 8.43,01. 

Münchenin EM-kilpailussa 19.8.2022 Topi Raitanen oli huippukunnossa ja voitti suvereenisti kultaa ajalla 8.21,80. Topin juoksu oli täydellisesti hallinnassa alusta asti ja viimeisellä kierroksella voittajasta ei ollut pienintäkään epäselvyyttä. Hänen ennätyksensä on toistaiseksi vuonna 2020 Monacossa Timanttiliigan debyytissään juostu 8.16,57.

Topi Raitanen (Kuva: Tuomas Vitikainen/Wikipedia Commons)

Suomalaisten mitalisijoitukset arvokisoissa ja maailmanennätykset:

Olympiakisat:

1924: 1. Ville Ritola, 2. Elias Katz

1928: 1. Toivo Loukola, 2. Paavo Nurmi, 3. Ove Andersen

1932: 1. Volmari Iso-Hollo

1936: 1. Volmari Iso-Hollo, 2. Kaarlo Tuominen

1972: 3. Tapio Kantanen

Euroopan mestaruuskilpailut:

1938: 3. Alf Lindblad

1950: 3. Erik Blomster

1954: 2. Olavi Rinteenpää

1978: 3. Ismo Toukonen

2006: 1. Jukka Keskisalo

2022: 1. Topi Raitanen

Suomalaisten juoksemat ME-tulokset 3000 metrin estejuoksussa:

9.25,2 Toivo Loukola 1928 (epävirallinen ME)

9.21,8 Toivo Loukola 4.8.1928 Amsterdam (epävirallinen ME)

9.14,6 Volmari Iso-Hollo 6.8.1932 Los Angeles (epävirallinen ME)

9.09,4 Volmari Iso-Hollo 1933 Lahti (epävirallinen ME)

9.03,8 Volmari Iso-Hollo 7.8.1936 Berliini (epävirallinen ME)

8.44,4 Olavi Rinteenpää 2.7.1953 Helsinki (epävirallinen ME)

8.47,8 Pentti Karvonen 1.7.1955 Helsinki

8.45,4 Pentti Karvonen 15.7.1955 Oslo

8.24,2 Jouko Kuha 17.7.1968 Tukholma