Suomalaisen maastohiihdon sankaritarina: Veikko Hakulinen
© Kalevi Mikkonen 2023
Veikko Johannes ”Haku-Veikko” Hakulinen (s. 4.1.1925 Kurkijoella – k. 24.10.2003 Valkeakoskella) oli suomalainen maastohiihtäjä, kolminkertainen olympiavoittaja ja maailmanmestari.
Asepalveluksensa Hakulinen aloitti sota-aikana ollen aluksi vuonna 1943 Laatokan Rannikkoprikaatissa Lahdenpohjassa ja sen jälkeen Valamon saarella. Sotilasarvoltaan hän oli reservin kersantti ja ammatiltaan metsäteknikko.
Oslon talviolympialaisista Hakulinen muistetaan 20.2.1952 hiihdetystä 50 kilometrin kilpailusta, jossa hänen voittoaikansa oli legendaarinen 3.33.33. Hakulinen ylitti maalinjan kaikkensa antaneena, kalpeana, huojuvin polvin, suupielet ja rintamus mustikkasopan tuhrimana. Eero Kolehmainen varmisti Suomen kaksoisvoiton. Etukäteen ajatellen hän ei silloin kuulunut suurimpien voittajasuosikkien joukkoon eikä hiihtänyt kisoissa muita matkoja. Hakulinen ei kuulunut siten kultamitalin voittaneeseen Suomen 4 x 10 km:n viestijoukkueeseen. Hakulinen voitti Holmenkollenilla 50 kilometriä myös vuosina 1953 ja 1955, pikamatkan eli 18 kilometriä vuonna 1953 ja 15 kilometriä vuonna 1957. Hänelle myönnettiin Holmenkollen -mitali vuonna 1955.
50 km
1. Veikko Hakulinen FIN 3.33.33
2. Eero Kolehmainen FIN 3.38.11
3. Magnar Estenstad NOR 3.38.28
4. Olav Ökern NOR 3.38.45
5. Kalevi Mononen FIN 3.39.21
6. Nils Karlsson SWE 3.39.30
Falunin maailman mestaruuskilpailuissa vuonna 1954 Hakulinen johdatti pikamatkalla suomalaiset kolmoisvoittoon ja oli 30 km:n hiihdossa ja 50 km:n hiihdossa hopealla. Viestinhiihdon ankkurina hän toi Suomen ylivoimaisena voittajana maaliin.
15 km1. Veikko Hakulinen FIN 55.26
2. Arvo Viitanen FIN 55.37
3. August Kiuru FIN 56.07
4 x 10 km
|
1 |
FIN |
August Kiuru |
2.16.47 |
|
2 |
USSR |
Nikolai Kozlov |
2.18.57 |
|
3 |
SWE |
Sune Larsson |
2.18.59 |
Ennen Cortinan d’Ampezzon olympialaisia 1956 Hakulinen treenasi itsensä ylikuntoon, mutta kuntoutui sopivasti juuri ennen kisoja. Haku-Veikko toi näistä korkean paikan kisoista Suomen mieshiihdon ainoan kultamitalin 30 km:n yhteislähtökisassa ja vielä 50 km:n kuninkuusmatkalta hopeaa. Viestinhiihdosta Suomi sai hopeaa, jonka Hakulinen ankkurina itse varmisti. Pikamatkalla Hakulinen sijoittui neljänneksi.
.jpg)
2. Sixten Jernberg SWE 50.14
3. Pavel Kolchin USSR 50.17
4. Veikko Hakulinen FIN 50.31
5. Håkon Brusveen NOR 50.36
6. Martin Stokken NOR 50.45
30 km massalähtö
1. Veikko Hakulinen FIN 1.44.06
2. Sixten Jernberg SWE 1.44.30
3. Pavel Kolchin USSR 1.45.45
4. Anatoli Seljukhin USSR 1.45.46
5. Vladimir Kouzine USSR 1.46.09
6. Fjodor Terentjev USSR 1.46.43
50 km
1. Sixten Jernberg SWE 2.50.27
2. Veikko Hakulinen FIN 2.51.45
3. Fjodor Terentjev USSR 2.53.32
4. Eero Kolehmainen FIN 2.56.17
5. Anatoli Seljukhin USSR 2.56.40
6. Pavel Kolchin USSR 2.58.00
4 x 10 km
1. USSR
2. FIN (August Kiuru, Jorma Kortelainen, Auvo Viitanen, Veikko Hakulinen)
3. SWE
Lahden MM-kisoissa
1958 ennakkosuosikin paineet ja kotiyleisön odotukset olivat 33-vuotiaalle
Hakuliselle iso painolasti. Vaikka 30 km:n hiihdossa kahdeksan joukossa oli peräti
kuusi suomalaista, oli Hakulinen vasta kisan kuudes. Hakulinen kuitenkin voitti upeasti 15
km:n hiihdon jättäen Neuvostoliiton kovan Pavel Koltšinin 13 sekunnin
erolla hopealle.
15 km
1. Veikko Hakulinen FIN 48.58,3
2. Pavel Koltchin USSR 49.11,8
3. Anatoli Seljukin USSR 49.29,4
4. Sixten Jernberg SWE 49.39,6
5. Håkon Brusveen NOR 49.50,3
6. Fjodor Terentjev USSR 49.53,7
30 km
1. Kalevi Hämäläinen FIN 1.40.03,0
2. Pavel Kolchin USSR 1.40.15,2
3. Sixten Jernberg SWE 1.40.44,4
4. Arvo Viitanen FIN 1.41.28,1
5. Arto Tiainen FIN 1.41.45
6. Veikko Hakulinen FIN 1.41.48,8
50 km
1. Sixten Jernberg SWE 2.56.21,9
2. Veikko Hakulinen FIN 2.57.39,7
3. Arvo Viitanen FIN 2.58.49,5
4. Arto Tiainen FIN 2.59.39,2
5. Eero Kolehmainen FIN 3.01.39,5
6. Pavel Koltchin USSR 3.01.53,4
4 x 10 km
|
1 |
SWE |
Sixten Jernberg |
2.18.15,0 |
|
2 |
USSR |
Fjodor Terentjev |
2.18.44,4 |
|
3 |
FIN |
Kalevi Hämäläinen |
2.19.23,2 |
Maastohiihdon arvokisafinaali Hakulisella oli 35-vuotiaana Squaw Valleyn olympiakisoissa vuonna 1960. Ennen kisoja Hakulinen intoutui jälleen harjoittelemaan itsensä ylikuntoon, mutta toipui nopeasti itse kisapaikalla. Hakulinen hiihti 30 km:n yhteislähtökisassa kuudenneksi ja pronssille 15 km:llä Norjan Håkon Brusveenin voittaessa. Suomen joukkueen 4 x 10 km:n viestin ankkurina hän pääsi matkaan 20 sekuntia Brusveenin jälkeen. Hakulinen tiesi kuntonsa eikä hätäillyt vaikka olikin jäänyt ensimmäisessä nousussa viisi sekuntia lisää. Pitkässä raskaassa nousussa 6-7 kilometrin välillä hän saavutti Brusveenia ja 1,5 kilometriä ennen maalia hän ohitti norjalaisen. Brusveen jäi jo muutaman metrin, mutta hiihti alamäkiosuudella takaisin peesiin.
Hakulisen niukasti johtaessa he tulivat maalialueelle. Maalisuoralla oli kaksi latua. Hakulinen siirtyi vasemmanpuoleiselle ja Brusveen hiihti oikeanpuoleista latua. Tuo kahden huippuhiihtäjän taistelu viestin olympiavoitosta tasatahtia kohti maalia oli suomalaisille ja runsaalle amerikansuomalaisten joukolle sekä suomalaisille radiokuuntelijoille sykähdyttävä kokemus. Pekka Tiilikainen oli radioselostajana parhaimmillaan ja hän huusi täyttä kurkkua koko suomalaiselle hiihtokansalle: ”Hakulinen ja Brusveen hiihtävät rintarinnan, nyt Hakulinen johtaa, nyt Brusveen johtaa, Hakulinen metrin edellä, Hakulinen voittaa. Hakulinen maalissa nyt. Brusveen nyt, Suomi voitti!” Viimeisten sanojen kohdalla Tiilikaisen ääni värisi ja katkeili liikutuksesta. Hakulinen voitti Brusveenin metrin erolla.
Viimeisen maastohiihdon arvokisamitalinsa Hakulinen otti kaksi päivää viestin jälkeen hiihdetyllä 50 km:llä. Hakulinen lähti kisaan suosikkina. Suomi saavutti kilpailussa upean kaksoisvoiton Kalevi Hämäläisen ottaessa voiton. Hän lähti kisaan numerolla yksi. Hakulinen ylsi uransa viimeisessä arvokisahiihdossa hopealle häviten Hämäläiselle reilut 20 sekuntia.
15 km1. Håkon Brusveen NOR 51.55,5
2. Sixten Jernberg SWE 51.58,0
6. Eero Mäntyranta FIN 52.40,6
50 km
1. Kalevi Hämäläinen FIN2.59.06,3
2. Veikko Hakulinen FIN 2.59,26,7
3. Rolf Rämgard SWE 3.02.46,7
4 x 10 km
1. Finland
2. Norway
3. Soviet Union
Hakulinen
jatkoi uraansa sen jälkeen ampumahiihdossa osallistuen mm. Innsbruckin
olympialaisiin vuonna 1964 39-vuotiaana sijoittuen 20 km:n ampumahiihdossa
sijalle 20. Seefeldin MM-kisoissa vuonna 1963 Hakulinen sai hopeaa
joukkuekilpailussa.
Hakulinen
saavutti 13-vuotisen huippu-urheilukautensa aikana 1952 - 1965 yhteensä 15
olympia- ja MM-mitalia (6-7-2), joista siis yhden hopean ampumahiihdon
MM-kisojen joukkuekilpailusta. Näinä vuosina hänestä tuli hyvin tärkeä sodista
toipuvan Suomen kansallisen itsetunnon vahvistaja ja radioselostuksia
hallitseva hahmo. Silloisille radion kuuntelijoille jäi hyvin mieleen
ne lukuisat Haku-Veikon uroteot, joita Pekka Tiilikainen liikuttuneena selosti radioiden ääressä
jännittäneelle Suomen urheiluhullulle kansalle. Joskus aikalaisista tuntui,
että Tiilikaisen selostuksissa ei muita hiihtäjiä huomattukaan!
Vuoden
urheilijaksi Veikko Hakulinen valittiin ennätyksellisesti neljä kertaa
vuosina 1952, 1953, 1954 ja 1960. Hän sai Pro
Urheilu -tunnustuksen vuonna 2000.
Hakulinen kuoli tapaturmaisesti 78-vuotiaana vuonna 2003 jäätyään juoksulenkillään auton alle. Helmikuussa vuonna 2017 hänet valittiin Hiihtomuseon pohjoismaisten hiihtolajien kunniagalleriaan.
Parhaimmat saavutukset
Maastohiihto:
Olympialaiset
·
Oslo 1952 – kulta (50 km)
·
Cortina 1956 – kulta (30 km) ja
kaksi hopeaa (50 km ja viesti)
· Squaw Valley 1960 – kulta (viesti), hopea (50 km) ja pronssi (15 km)
MM-kisat
·
Falun 1954 – 2 kultaa (15 km,
viesti) ja kaksi hopeaa (30 km ja 50 km)
· Lahti 1958 – kulta (15 km), hopea (50 km) ja pronssi (viesti)
SM-kisat
Henkilökohtaisia SM-voittoja yleisessä sarjassa 4 kpl vuosina 1954–1963 ja SM-viestien 4×10 km mestaruuksia 5 kpl vuosina 1954–1964.
Ampumahiihto:
· MM-kisat, Seefeld 1963 – hopea
(joukkuekilpailu), kuudes (20 km)
· Olympialaiset, Innsbruck 1964 – 15.
(20 km)
· MM-kisat, Elverum 1965 – viides
(joukkuekilpailu), 31. (20 km)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti