Ron Clarke - "erämaajuna"Huippujuoksija
1960-luvulla
© Kalevi Mikkonen 2023
Ronald William ”Ron” Clarke (21.2.1937 Melbourne – 17.6.2015
Gold Coast) oli australialainen kestävyysjuoksija. Hän oli yksi kuuluisimmista
keski- ja pitkän matkan juoksijoista 1960-luvulla ja sai lisänimen
”erämaajuna”.
Clarke oli vielä lupaava
19-vuotias nuori, kun hänet valittiin sytyttämään olympiatuli vuoden 1956
kesäolympialaisten avajaisissa Melbournessa. Hän olisi mieluummin juossut siellä kilpaa, mutta ei mahtunut joukkueeseen. Hän kuitenkin katosi julkisuudesta viideksi vuodeksi jättäen mm. Rooman olympialaiset vuonna 1960 väliin, kunnes tuli takaisin kilpakentille vuonna 1961 huippuvireessä.
1960-luvun aikana Clarke
juoksi yhdeksän Australian mestaruutta. Vuonna 1963 Clarke juoksi 10000 metrin
ME-ajan 28.15,6. Tokion olympialaisissa vuonna 1964 hän oli 14.10. juostun 10000
metrin selkeä ennakkosuosikki.
Clarke pyrki pitämään
kisassa hyvää vauhtia alusta alkaen juosten joka toisella kierroksella irtioton.
Puolimatkan väliaika oli maailmanennätystä enteilevä 14.04,6. Kärkiporukassa
oli tässä vaiheessa Clarken lisäksi Yhdysvaltain Billy Mills, Tunisian Mohammed
Gammoudi ja Etiopian Mamo Wolde. Toisella puoliskolla vauhti hiipui hieman eikä
Clarken onnistunut pudottaa kilpakumppaneita kyydistä. Toiseksi viimeisellä kierroksella
mukana kärkitaistossa olivat hänen lisäkseen Mills ja Gammoudi, joista
kumpikaan ei ollut ennen tätä kisaa juossut kymppiä alle 29 minuutin. Kaikki
näytti pedatun Clarkelle. Ratkaisu jäi siten viimeisen kierroksen kiritaistoon. Gammoudi kirmasi kärkeen viimeisessä
kaarteessa. Clarke yritti päästä tunisialaisen peesiin, mutta ei tavoittanut
häntä. Clarken takaa tullut Mills sen sijaan kehitti hirmukirin juosten neljättä
rataa kilpailun voittoon parantaen ennätystään peräti 50 sekuntia. Kilpailun
voitti siis yllättäjä Yhdysvaltain Billy Mills uudella olympiaennätyksellä
28.24,4. Tunisian Mohammed Gammoudi kiri toiseksi ajalla 28.24,8 ja ei niin
hyvänä kirimiehenä tunnettu Clarke jäi kolmanneksi ajalla 28.25,8. Etiopian
Mamo Wolde sijoittui neljänneksi ajalla 28.31,8.
Neljä päivää myöhemmin
juostussa 5000 metrin finaalissa Clarke yritti jälleen pitää vauhtia ollen
vetojuhtana lähes koko ajan, mutta lopulta hän joutui tyytymään yhdeksänteen
sijaan ajalla 13.58,0 Yhdysvaltain Bob Schulin voittaessa ajalla 13.48,8.
Tšekkoslovakian juoksijasuuruus Emil Zátopek, joka ihaili Clarken hienoja juoksuja, kutsui Clarken vuonna 1966 vierailulle Prahaan. Läksiäislahjana hän lahjoitti Clarkelle yhden omista kultamitaleistaan avaamattomassa paketissa. Zátopek sanoi: ”En lahjoita tätä pelkästä ystävyydestä vaan koska ansaitset sen.” Clarke avasi paketin uteliaisuudesta vasta saavuttuaan Lontooseen. Hän piti tätä Zátopekin lahjaa parhaimpana kohteliaisuutena mitä voi saada.
Clarke valmistautui korkeassa
ja ohuessa ilmanalassa pidettyihin Mexico Cityn vuoden 1968 olympialaisiin harjoittelemalla
Alppien maastoissa. Korkean paikan harjoittelu ei siihen aikaan vielä ollut
kovin suosittua eikä kunnolla testattua afrikkalaisia juoksijoita lukuun ottamatta. Ilmeisesti jokin
meni ajoituksen suhteen pieleen, sillä 10000 metrin kilpailun aikana Clarke romahti
ja miltei tukehtui vuoristotautikohtaukseen sinnitellen silti kuudenneksi
ajalla 29.44,2. Voittoon juoksi Kenian Naftali Temu ajalla 29.27,4. Hopealle
kiri Etiopian Mamo Wolde ajalla 29.28,0 ja pronssille Tunisian Mohammed Gammoudi ajalla 29.34,2. Clarke ei
muistanut kilpailun viimeisestä kierroksesta yhtään mitään.
Clarke toipui kuitenkin
kohtauksesta sen verran, että pystyi osallistumaan 5000 metrin juoksuun viisi
päivää myöhemmin. Tunisian Mohammed Gammoudi juoksi kisan voittoon, vaikka hän
ei ollut korkean paikan juoksija, ajalla 14.05,0. Kenian Kipchoge Keino ajalla 14.05,2 ja
Naftali Temu ajalla 14.06,4 veivät seuraavat palkintosijat. Clarke sijoittui kilpailun
viidenneksi ajalla 14.12,4.
Ron Clarke muistetaan
kuitenkin ennen kaikkea maailmanennätyksen rikkomisesta 17 kertaa, tai oikeastaan 19, mutta kahta näistä ei ratifioitu. Kovimpina ennätyksinä
voidaan pitää 5000 metrin ME-aikaa 13.16,6, jonka hän juoksi Tukholman stadionilla
vuonna 1966 ja 10000 metrin ME-aikaa 27.39,4 (sähköaika 27.39,89), jonka hän
juoksi hiilimurskaradalla Oslon vanhalla Bislettin stadionilla vuonna 1965. Tämä
aika oli ensimmäinen 28 minuutin alitus. Vuonna 1965 hän juoksi jo ennen Bislettin kisaa Turun
Urheilupuiston murskaradalla 10000 metriä alle entisen ME-aikansa ajalla
28.14,0, mutta aikaa ei ratifioitu virallisesti, koska kilpailuun
ilmoittautuminen oli myöhässä! Clarke lopetti urheilu-uransa vuonna 1970. Clarken ME-ajat vitosella ja kympillä rikkoi vuonna
1972 muuan Suomen Lasse Viren juoksemalla ajat 13.16,3 ja 27.38,35.
|
||||
Matka |
Aika |
Paikkakunta |
Pvm |
Lisätieto |
5000 m |
13:34.8 |
Hobart, Australia |
1965-01-16 |
|
5000 m |
13:33.6 |
Auckland, Uusi Seelanti |
1965-02-01 |
|
5000 m |
13:25.8 |
Los Angeles, USA |
||
5000 m |
13:16.6 |
Tukholma, Ruotsi |
1966-07-05 |
|
10000 m |
28:15.6 |
Melbourne, Australia |
1963-12-18 |
|
10000 m |
27:39.4 (27.39,89) |
Oslo, Norja |
1965-07-14 |
|
20000 m |
59:22.8 |
Geelong, Australia |
1965-10-27 |
Väliaika
tunninjuoksussa. |
Tunninjuoksu |
20232 m |
Geelong, Australia |
1965-10-27 |
|
2 mailia |
8:19.8 |
Västerås, Ruotsi |
1967-07-27 |
|
2 mailia |
8:19.6 |
Lontoo, Englanti |
1968-08-24 |
|
3 mailia |
13:07.6 |
Melbourne, Australia |
1964-12-03 |
|
3 mailia |
13:00.4 |
Los Angeles, USA |
1965-06-04 |
Väliaika 5000
metrin juoksussa. |
3 mailia |
12:52.4 |
Lontoo, Englanti |
1965-07-10 |
|
3 mailia |
12:50.4 |
Tukholma, Ruotsi |
1966-07-05 |
Väliaika 5000
metrin juoksussa. |
6 mailia |
27:17.8 |
Melbourne, Australia |
1963-12-18 |
|
6 mailia |
26:47.0 |
Oslo, Norja |
1965-07-14 |
Väliaika 10000
metrin juoksussa. |
10 mailia |
47:12.8 |
Melbourne, Australia |
1965-03-04 |
Saavutuksia:
Olympialaiset |
||
Pronssi |
1964 Tokio |
10000 metriä |
Brittiläisen Kansainyhteisön
kisat |
||
Hopea |
1962 Perth |
3 mailia |
Hopea |
1966 Kingston |
3 mailia |
Hopea |
1966 Kingston |
6 mailia |
Hopea |
1970 Edinburgh |
10000 metriä |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti