Kolme Olavia ME-vauhdissa vuonna 1957

© Kalevi Mikkonen 2023

Turun Urheilupuiston ME-juoksu 11.7.1957. Olavi Salsola (nro 12) voittaa, Olavi Salonen (nro 135) on toinen samalla ajalla, Olavi Vuorisalo (nro 221) kolmas ja Ruotsin Dan Waern neljäs. Kuva: Public domain.

Kesällä 11.7.1957 juostiin Turun Urheilupuistossa eräs suomalaisen yleisurheiluhistorian ikimuistoisimmista juoksuista. Kolme Olavia juoksi 1 500 metrillä alle maailmanennätyksen. Heidän nimensä olivat Olavi Salsola, Olavi Salonen ja Olavi Vuorisalo. Olemukseltaan ja luonteeltaan täysin erilaiset Olavit juoksivat lähes tarkalleen samoja tuloksia. Heidän tahtonsa, lahjakkuutensa ja maanläheiset valmennusmetodinsa veivät heidät lajinsa huipulle.

Turun kilpailun jäniksenä oli 19-vuotias turkulainen Raimo Nordström, jonka vetämänä 400 metrin väliaika 56,8 jo kohahdutti katsomoa. Ennen 600 metrin väliaikaa vetovastuun otti Ruotsin uusi kohujuoksija Dan Waern, mutta vauhti hidastui. Syynä oli liian kova alkuvauhti.

Seuraava kierros vei 61 sekuntia, mutta Waern jatkoi tasaisen tappavaa tahtia. Kolmatta kierrosta on kutsuttu 1 500 metrillä kuoleman kierrokseksi, mutta Waern iski sen 60,6 sekuntiin Salsola ja Salonen kannoillaan. Vuorisalo oli jäänyt taakse pussiin ja se koitui hänen kohtalokseen, koska hän joutui käyttämään paljon voimia päästääkseen kärkeen.

-Viimeisessä kaarteessa katsomosta kuului, että nehän tekevät maailmanennätyksen. Se pisti vipinää kinttuihin, Salonen muisteli.

Salsola iski 80 metriä ennen maalia ja Vuorisalokin löysi kirivaihteen. Vuorisalo johti, mutta kangistui loppumetreillä. Vahva jässikkä Salonen vyöryi panssarijyrän tavoin voittokamppailuun 20 metriä ennen maalia. Hän nousi maaliviivalla pää takakenossa Salsolan rinnalle. Molemmille merkittiin sama aika 3.40,2. Kisan ennakkosuosikki Olavi Vuorisalo, joka oli siihen mennessä voittanut kaikki kesän kilpailunsa, jätettiin kolmanneksi ajalla 3.40,3. Ruotsin Dan Waern oli neljäs ajalla 3.40,8. Jos Vuorisalo ei olisi joutunut tulemaan takamatkalta kärkeen, hän olisi epäilemättä juossut alle 3.40. Tässä siihen mennessä maailman kovatasoisimmassa 1500 metrin kilpailussa kaikki kolme suomalaista alittivat entisen maailmanennätyksen 3.40,6. Aika kesti maailmanennätyksenä vain yhden vuorokauden ennen kuin Tšekkoslovakian Stanislav Jungwirth juoksi ajan 3.38,1.

Urheilupuiston hiilimurskarata oli 1950-luvulla juoksijoiden suosiossa. Se oli eräs maailman nopeimmista, ja siksi se houkutteli useita ulkomaisia huippujuoksijoita kilpailemaan Turkuun. Salaisuus piili sen murskaan rakennusvaiheessa sekoitetussa autoöljyssä.

– Urheilupuiston rata oli hyvä, mutta mitä aikoja olisimmekaan juosseet, jos meilläkin olisi ollut käytössä nämä nykyaikaiset alustat, kertoi Vuorisalo.

– Siihen aikaan lähdössä oli aina ruuhkaa. Piti juosta alkumatka kyynärpäät korkealla ja varoa kilpailijoiden piikkareita. Piikit olivat siihen aikaan pitkiä. Tietysti se harmitti silloin, koska olimme niin tasaväkisiä, kertoi Salonen.

Salonen kertoi valmistautumisen kisaan olleen hilkulla, kun hän nukkui hotellihuoneessaan pommiin ja ehti kisapaikalle vasta 40 minuuttia ennen lähtöä. Hän ehti verrytellä vain muutaman kierroksen ennen kisaa.

Tuon ajan huippu-urheilijat olivat arkena töissä. Vapaa-ajalla harjoiteltiin ilman henkilökohtaista valmentajaa. Radat olivat hiilimurskaa ja varusteet vaatimattomia nykypäivään verrattuna.

Kolmen Olavin juoksu on viimeisin kerta, kun kukaan suomalainen on juossut ME-tuloksen 1500 metrillä.

1500 metrin maailmantilasto 1957:

Mailin maailmantilasto 1957:

Olavi Salonen (s. 20.12.1933)

Olavi Salonen vuonna 1963. Kuva: KM-arkisto.

Olavi Salosen paras arvokisasaavutus oli 800 metrin juoksun neljäs sija Belgradin EM-kisoissa 1962. Hän karsiutui 800 metrin välierissä Tukholman EM-kisoissa 1958 sekä 1 500 metrin alkuerissä kaksissa olympialaisissa, Roomassa 1960 ja Tokiossa 1964.

Lempinimeltään "Tankki" Salonen kilpaili 34 maaottelussa ja saavutti 22 lajivoittoa. Pohjoismaitten mestaruuden hän voitti 1 500 metrillä vuonna 1963. Suomen mestaruuden hän voitti 800 metrillä kuusi kertaa, 1 500 metrillä kuusi kertaa, maastojuoksun henkilökohtaisessa kilpailussa kolme kertaa sekä viesteissä ja maastojuoksun joukkuekilpailussa yhteensä 18 kertaa.

Vuonna 1962 Salonen alitti kaikkien aikojen toisena suomalaisena neljän minuutin rajan mailin juoksussa sivuten SE-aikaa 3.59,1. Salonen jatkui juoksu-uraansa pisimpään huipputasolla kolmesta Olavista.

Olen nähnyt Olavi Salosen myös ns. livenä, kun hän juoksi Rovaniemen Keskuskentällä järjestetyissä kilpailuissa vuonna 1964. Tankki Salonen oli silloinkin niin kova nimi, että kisaa piti lähteä katsomaan. Muita kilpailijoita en kilpailuista muista, mutta Salosen lempinimi ja juoksu jäi pikkupojan mieleen.

Saavutukset

·         1 500 metrin maailmanennätysaika 3.40,2 (11.7.1957)

·         EM-kisoissa 4. sija 800 metrillä 1962

·         PM-kultaa 1500 metrillä 1963

·         PM-hopeaa 800 metrillä 1961, 1963

·         Suomen mestari 800 metrillä 1958, 1959, 1960, 1961, 1962 1963 

·         Suomen mestari 1500 metrillä 1959, 1960, 1961, 1962, 1963, 1965

·         Suomen mestari maastojuoksun henkilökohtaisessa kilpailussa 1960, 1961, 1962

·         Suomen mestari 4 × 800 metrillä ja 4 × 1500 metrillä yhteensä 11 kertaa

·         Suomen mestari maastojuoksun joukkuekilpailussa yhteensä 7 kertaa

Ennätykset

·         800 metriä 1.48,0 SE (1962)

·         1000 metriä 2.19,4 SE (1958)

·         1500 metriä 3.40,2 ME (1957)

·         Maili 3.59,1 SE (1962)

·         2000 metriä 5.13,0 SE (1959)

·         3000 metriä 8.05,0 (1962)

·         5000 metriä 14.37,2 (1965)

·         10000 metriä 30.25,0 (1960)

Parhaita aikoja 800 metrillä, 1500 metrillä ja maililla

800 m:

1.48,0 (1962)

1.48,6 (1957)

1.48,6 (1959)

1.48,7 (1957)

1.48,7 (1961)

1.48,7 (1962)

1.48,7 (1962)

10 kertaa alle 1.49.

1500 m:

3.40,2 (1957)

3.42,0 (1961)

3.42,6 (1957)

3.42,7 (1963)

3.42,9 (1959)

3.42,9 (1959)

Maili:

3.59,1 (1962)

4.01,3 (1962)

4.01,5 (1957)

4.01,7 (1957)

4.02,6 (1958)

 

Olavi Salsola (26.12.1933 - 8.10.1995)

Olavi Salsolan paras arvokisasaavutus oli 1500 metrin juoksun 12. sija Tukholman EM-kisoissa 1958. Melbournen 1956 olympialaisissa hän karsiutui alkuerässään.

Salsola kilpaili 14 maaottelussa ja saavutti viisi lajivoittoa. Suomen mestaruuden hän voitti 800 metrillä kaksi kertaa ja 4 × 800 metrin viestijuoksussa myös kahdesti. Suomen ennätyksiä hän juoksi 1500 metrin lisäksi 800 metrillä, 1000 metrillä ja maililla.

Salsolan uran huippuhetki oli 1500 metrin maailmanennätysaika 3.40,2 Turussa 11. heinäkuuta 1957. Vuonna 1955 Salsola alitti kaikkien aikojen toisena suomalaisena 1.50 rajan 800 metrillä. Hänen 1. heinäkuuta Helsingissä juoksema aikansa 1.49,1 oli uusi Suomen ennätys. Myöhemmin samassa kuussa 29. heinäkuuta hän juoksi Turussa 1000 metrillä Suomen ennätyksen 2.21,5

Saavutukset

·         1500 metrin maailmanennätysaika 3.40,2 (11.7.1957)

·         EM-kisoissa 12. sija 1500 metrillä 1958

·         Suomen mestari 800 metrillä 1955, 1957 

·         Suomen mestari 4 × 800 metrillä 1957, 1958

·         SM-hopeaa 1500 metrillä 1956

·         SM-pronssia 1500 metrillä 1958

Ennätykset

·         800 metriä 1.48,3 SE (1956)

·         1000 metriä 2.20,2 SE (1957)

·         1500 metriä 3.40,2 ME (1957)

·          Maili 4.00,2 (1957)

·         3000 metriä 8.09,8 (1957)

 

Parhaita aikoja 800 metrillä ja 1500 metrillä

800 m:

1.48,3 (1956)

1.49,1 (1955)

1.49,1 (1956)

1.49,8 (1957)

1500 m:

3.40,2 (1957)

3.41,5 (1958)

3.42,0 (1956)

3.42,5 (1957)

3.43,8 (1956)

 

Olavi Vuorisalo (s. 5.4.1933)

Vuorisalon uralla Melbournen olympialaisista rannalle jääminen oli kova pala. Olympialaiset olivat poikkeukselliseen myöhään marraskuun lopulla ja joulukuun alussa 1956. Syksy Vuorisalolla meni aiempaan nähden alavireisesti. Lisäksi suhde sen aikaiseen SUL:n päävalmentajaan Armas Valsteeseen sisälsi molemmin puolin jännitteitä. Niinpä Valste SUL:n edustajana ei puoltanut Vuorisalon valintaa olympiajoukkueeseen.

Olympiavuosi 1956 oli Vuorisalolle pettymys, mutta seuraavasta vuodesta 1957 tuli urheilullisesti menestyksellinen useine henkilökohtaisine ennätyksineen. Turun urheilupuistossa 11. heinäkuuta 1957 suomalaiset keskimatkat juoksijat tekivät historiaa. Vuorisalo sijoittui kolmanneksi 1500 metrin juoksussa. Vuorisalon aika oli 3.40,3.

Olavi Vuorisalo sijoittui Tukholman EM-kisoissa 1958 viidenneksi 1500 metrin juoksussa. Odotukset paremmasta menestyksestä olivat silloin olemassa, koska Vuorisalo voitti oman alkueränsä kaikkeaan yrittämättä. Rooman olympiakisoissa 1960 hän jäi alkuerässään kymmenenneksi.

Kuparivuoren urheilukentällä Naantalissa 7. elokuuta 1957 järjestetyissä kilpailuissa Vuorisalo juoksi ensimmäisenä suomalaisena ja koko maailmassa 16. juoksijana mailin juoksun alle neljän minuutin eli niin sanotun haamumailin ajalla 3.59,1.

–Haamumailini on hienoin muisto juoksu-uraltani. Tunnelma oli upea. Väkeä oli saapunut tuhansia Kuparivuoren kalliolle seuraamaan ennätykseni syntyä, Vuorisalo kertoi myöhemmin.

Siihen osallistui vain kolme juoksijaa. Juoksun jänis oli Pertti Eräkare. Kaksi muuta olivat matkan tuore ME-mies (3.57,2) englantilainen Derek Ibbotson ja Vuorisalo. Paikalla oli n. 6000 katsojaa, muun muassa presidentti Urho Kekkonen oli tullut Kultarannasta todistamaan kuuluisaa juoksua. Juoksun voitti Ibbotson ajalla 3.58,7. Vuorisalo hävisi Ibbotsonille parilla metrillä ajallaan 3.59,1 mutta hänestä tuli ensimmäinen haamumailin alle neljän minuutin juossut suomalaisjuoksija.

Juoksu radioitiin suorana lähetyksenä ja lehdistö oli edustettuna erittäin laajasti. Odotukset olivat korkealla, sillä olivathan Olavit (Salsola, Salonen ja Vuorisalo) juosseet Turun urheilupuistossa vajaa kuukausi aikaisemmin alle entisen 1500 m:n maailmanennätyksen.

Juoksusta kirjoitettiin runsaasti jo etukäteen sekä suomalaisessa että myös kansainvälisessä lehdistössä.

 

Naantalin haamumaili 7.8.1957. Pertti Eräkare vetää, Derek Ibbotson toisena ja Olavi Vuorisalo kolmantena.

Saavutuksia

·         EM-kisoissa viides 1 500 metrillä Tukholmassa 1958

·         SM-kultaa 1 500 metrillä 1955, 1956, 1957, 1958 ja 1964 sekä maastojuoksussa 1957

·         SM-hopeaa 1 500 metrillä 1959, 1960, 1961 ja 4 × 1500 metrillä 1958

Ennätykset

·         400 metriä: 49,2 (1958)

·         800 metriä: 1.48,3 (1957)

·         1000 metriä: 2.19,4 SE (1958)

·         1500 metriä: 3.40,3 (1957)

·         maili: 3.59,1 SE (1957)

·         2000 metriä: 5.14,6 (1956)

·         3000 metriä: 8.04,2 (1958)

·         2 mailia: 8.38,8 (1957)

·         5000 metriä: 14.01,6 (1958)

·         10000 metriä: 31.54,0 (1960)

 

Parhaita aikoja 800 metrillä, 1500 metrillä ja maililla

800 m:

1.48,3 (1957)

1.48,9 (1957)

1.49,2 (1957)

1.49,3 (1961)

1.49,4 (1957)

1500 m:

3.40,3 (1957)

3.40,8 (1958)

3.40,8 (1958)

3.42,1 (1957)

3.42,8 (1958)

3.43,3 (1967)

Maili:

3.59,1 (1957)

4.00,6 (1957)

4.00,8 (1957)

4.02,2 (1958)

4.02,4 (1958)

4.02,4 (1958)