Olympiavoittaja Pekka Vasala

© Kalevi Mikkonen 2023

Pekka Antero Vasala (s. 17. huhtikuuta 1948 Riihimäellä) on suomalainen entinen keskimatkojen juoksija ja olympiavoittaja. Hänen valmentajanaan toimi Kari Sinkkonen.

Olympiavoittaja vuonna 1972.

Urheilu-ura ennen Münchenin olympialaisia

Pekka Vasala aloitti yleisurheiluharrastuksen opiskellessaan kansalaiskoulussa. Vuonna 1965 hän voitti alle 17-vuotiaiden poikien Suomen mestaruuden 1 000 metrillä. Samana vuonna hän juoksi matkan aikaan 2.32,7. Uusiseelantilainen valmentajaveteraani Arthur Lydiard oli neljä vuotta Suomessa antamassa valmennusoppejaan niin juoksijoille kuin valmentajille. Tällöin myös Vasala aloitti harjoittelun hänen opeillaan.

Vuosien kuluessa harjoittelu sovellettiin täysin Kari Sinkkosen ohjelmien mukaisiksi. Vuonna 1967 hän juoksi ensimmäisen kerran 1500 metriä alle neljän minuutin parhaan aikansa olleen 3.51,9.  Raaka harjoittelu alkoi tuottaa tulosta ja syyskuussa 1968 hän juoksi Norjaa vastaan pidetyssä maaottelussa Oslossa 1500 metrin juoksussa Arne Kvalheimin perässä ajan 3.41,8 parantaen ennätystään noin viisi sekuntia. Tämä avasi hänet itsensäkin yllättäen oven Mexico Cityn olympialaisiin. Vasala ei ollut millään tavalla edes ajatellut kisamatkaa. Kisatapahtuma sinällään oli elämys, joka innoitti hänet jatkamaan kovaa harjoittelua. Kilpailussa happivelka Mexico Cityn 2000 metrin korkeudessa kasvoi niin suureksi, että hän taapersi horjuvin polvin alkueränsä viimeiseksi ajalla 4.08,51. Lopulta hänen sijoituksekseen koko matkalla tuli 41. Suomalaisilla eikä monella muullakaan eurooppalaisella ollut silloin ollenkaan takanaan korkean paikan harjoittelua.

Arne Kvalheim ja Pekka Vasala Oslon maaottelussa vuonna 1968, jossa Vasala paransi ennätystään viitisen sekuntia.

Vuonna 1969 Euroopan mestaruuskilpailut pidettiin Ateenassa. Suomen Urheiluliitto oli asettanut 1500 metrin karsintarajaksi 3.42. Vasala yritti rikkoa rajaa moneen kertaan vuoden aikana, kunnes elokuussa Turussa hän juoksi ajan 3.41,9. Ateenassa EM-kisojen alkuerässä Vasala oli kolmas ja selvisi finaaliin. Finaalissa hän ei kuitenkaan pärjännyt, vaan putosi pistesijoilta sijoittuen yhdeksänneksi ajalla 3.44,1.

Pekka Vasala ja Markku Aalto maaottelussa vuonna 1969.

Vuonna 1970 Vasala juoksi 1500 metrin ennätyksekseen ajan 3.41,0 myöhään syyskuussa Prahassa Tšekkoslovakia -Suomi -maaottelussa. Vuonna 1971 Vasala voitti 1500 metrin Suomen mestaruuden Oulussa ajalla 3.46,7. Olin silloin katsomossa kisoja seuraamassa. Vasalan huippujuoksu osui Helsingin Maailmankisoihin. Hän voitti 1500 metrin kilpailun Suomen ennätyksellä 3.38,6. Taakse jäi muun muassa Kenian Kipchoge Keino. Odotukset Helsingin Euroopan mestaruuskilpailuja ajatellen olivat kovat. EM-kisoissa hän selvisi jälleen alkulohkojuoksustaan jatkoon ajalla 3.43,6, mutta loppukilpailussa sijoitus oli jälleen yhdeksäs ajalla 3.41,49.

Pekka Vasala (neljäs oik.) Helsingin EM-kisoissa vuonna 1971.

Olympiavuonna 1972 Vasala oli elämänsä kunnossa. Hän juoksi Turussa 19.7. uuden Suomen ennätyksen 3.36,8 1500 metrin juoksussa. Suomi-Ruotsi-maaottelussa hän juoksi uuden Euroopan ennätyksen 800 metrillä ajalla 1.44,5. Aika ei jäänyt maailmanennätyksestä kuin 0,2 sekuntia. Kilpailun jälkeen Vasala antoi lehdistölle pessimistisiä haastatteluja, jotta häneen ei kohdistuisi paineita olympialaisissa. Vasala piti myös 800 metriä riskialttiimpana lajina kuin 1500 metriä, joten hän ilmoitti osallistuvansa olympialaisissa vain 1500 metrin juoksuun. Ennen olympialaisia Vasala kokeili Sinkkosen valmennusfilosofian mukaisesti kestävyyttään pitemmilläkin matkoilla. Hän juoksi 2000 metriä Suomen ennätysaikaan 5.07,6, 5000 metriä aikaan 13.45,8 ja 10000 metriä aikaan 29.09,6.

Münchenin olympialaiset

Olympiakisojen 1500 metrin kilpailu juostiin kisojen viimeisenä päivänä 10.9. vajaat parikymmentä minuuttia sen jälkeen kun Lasse Viren oli ylittänyt maaliviivan 5000 metrin olympiavoittajana. Vasala oli voittanut oman alkueränsä 8.9. ajalla 3.40,86. Välierässä 9.9. hän tuli maaliin toisena uusiseelantilaisen Rod Dixonin jälkeen ajalla 3.37,91. Kun alkuerät oli juostu, huomio kiinnittyi Mexico Cityn kisojen olympiavoittajaan Kenian Kipchoge Keinoon, joka voitti alkueränsä leikittelevän kevyesti ajalla 3.41,2. Vasalan erässä, joka oli vauhdiltaan kovatasoisin, kolmanneksi juoksi Ison-Britannian Brendan Foster ajalla 3.38.2.  Ennakkoon ajatellen nämä neljä juoksijaa olivat ne juoksijat, jotka kamppailivat voitosta tiukimmin.

Lähdössä oli mukana 10 juoksijaa. Mukana olivat maailman kaikki parhaat mailerit, lukuun ottamatta Yhdysvaltain Jim Ryunia, joka kaatui alkuerässään ja joutui keskeyttämään.

Kun 1500 metrin juoksun, jota yleisesti pidetään hienoimpana ja arvostetuimpana juoksuna, lähtölaukaus kajahti, britti Brendan Foster säntäsi kärkeen. Hänen johdollaan ensimmäinen kierros mentiin aikaan 61,4 sekuntia. Tässä vaiheessa Vasala oli neljäntenä, kun taas Keino oli kaukana kärkimiesten takana. Vauhti ei ollut tässä vaiheessa mitenkään tappavaa, mutta kun Keino siirtyi vetojuhdaksi, vauhti hiukan parani. Hänelle merkittiin 800 metrin väliaika numeroin 2.01,4. Keino johti edelleen ja ja vauhti kiihtyi koko ajan. Vasala siirtyi ihan Keinon kantaan ja äkkiä muut alkoivat jäädä. Nyt alkoi taistelu voitosta Vasalan ja jo estejuoksun näissä kisoissa voittaneen Keinon välillä. Katsomossa ja televisioiden ääressä jännitettiin, tulisiko Keino uusimaan Mexicon voittonsa ja kestäisikö Vasala kiihtyvän vauhdin. Vaikka suomalaiset luottivat Vasalan kirikykyyn, koskaan ei voi tietää varmasti, mitä kilpailussa tapahtuu.

Matkaa maaliin oli enää 150 metriä. Dixon ja muut takaa tulevat paransivat vauhtiaan, mutta eivät saavuttaneet Keinoa ja Vasalaa. Nämä kaksi juoksijaa taistelivat kultamitalista. Vauhti oli ollut niin kovaa Keinon vetäessä, että Vasalan oli pakko muuttaa kirisuunnitelmiaan. Pitkään kiriin ei ollut mahdollisuuksia, joten hänen oli jätettävä tappava kiri viimeisen suoran varaan. Tämä suunnitelma onnistui täydellisesti. Keino yritti väkisin seurata, mutta loppua kohden eroa alkoi syntyä. Keinon oli antauduttava. Katsomossa ihmeteltiin, miten Suomesta löytyi juoksija, joka voitti Keinon loppukirissä. Vasalan voittoaika oli uusi Suomen ennätys 3.36,33. Jos alkuvauhti olisi ollut kovempi, jopa ME-aikaan olisi ollut mahdollisuuksia, sillä niin kovassa kunnossa Vasala oli. Keinon sijoittui hopealle ajalla 3.36,8 ja kolmanneksi rynni Rod Dixon ajalla 3.37,5.

Juoksun aikana Keino ja toinen kenialainen Mike Boit yrittivät pariinkin otteeseen asettua muuriksi Vasalan eteen, kuten he olivat tehneet 3000 metrin estejuoksussa. Suomalainen oli kuitenkin koko ajan hyvin tilanteen tasalla, joten se ei onnistunut. Vasalan kultamitalijuoksu oli täysin samanlainen kuin hänen kaikki 1500 metrin kilpailunsa tällä kaudella. Mies seurasi kevyen näköisesti porukassa ja irtosi sitten vastustamattomaan kiriin maalin lähestyessä.

Vasala kuvaili juoksuaan: ”Keino lähti kaksi kierrosta ennen maalia niin hurjaa vauhtia, etten mennytkään kärkeen, vaikka olin niin suunnitellut. Keino meni niin hyvää vauhtia, ettei sitä enää tarvinnut lisätä lainkaan. 150 metriä ennen maalia Keino katsoi kahdesti taakseen ja silloin tiesin, että nyt tulee kultamitali minun taskuuni.” Keino oli Vasalan mielestä jo ennakkoon ainoa, jota kannatti seurata. Tämä teki Vasalan kilpailusta helpon. ”Paljon vaikeampi kilpailu olisi ollut, jos USA:n hurja maileri Jim Ryun olisi ollut mukana. Silloin minun olisi pitänyt seurata kahta vaarallista kilpailijaa. Tiedän, että Jimillä on erittäin kova viimeinen kierros. Olen erittäin pahoillani, ettei Jim saanut olla mukana tässä kilpailussa”, Vasala kertoi.

München 10.9 1500 m:

1. Pekka Vasala Suomi 3.36,33 (SE)

2. Kipchoge Keino Kenia 3.36,8

3. Rod Dixon Uusi-Seelanti 3.37,5

4. Mike Boit Kenia 3.38,4

5. Brendan Foster Iso-Britannia 3.39,0

6. Herman Mignon Belgia 3.39,1

7. Paul Heinz Wellman Länsi-Saksa 3.40,1

8. Vladimir Pantelei Neuvostoliitto 3.40,2

9. Tony Polhill Uusi-Seelanti 3.41,8

10. Tom B. Hansen Tanska 3.46,6.

Vasala teki varmaankin viisaasti, kun ei osallistunut 800 metrille, sillä 800 metrin juoksut alkuerineen olisivat ehkä olleet liikaa. Hänet oli kylläkin varmuuden vuoksi ilmoitettu myös tälle matkalla. Vasala itse kuitenkin hieman harmitteli tätä jo ennen kisoja tehnyttä päätöstään, koska ajat 800 metrillä eivät muodostuneet päätä huimaaviksi. Vasala kertoi lehdistön edustajille: ”Katsoin 800 metrin juoksua ja minusta se oli niin helppo kilpailu, että minulla siinäkin olisi saattanut olla hyvätkin mahdollisuudet. Kukapa sen tietää. Etukäteen olin jyrkästi sillä kannalla, että jätän 800 metriä väliin ja niin teinkin. En tässä vaiheessa pysty sanomaan, olisiko tuollaisen helpon 800 metrin juokseminen haitannut keskittymistä 1500 metrille. Mutta juoksut on juostu ja kultamitali tuli. Niin juuri olin asian suunnitellutkin.” Ehkä näin olisi voinut tehdä, mutta toisaalta 1500 metrin kultamitali olympiakisoissa kyllä kruunaa kaiken juoksijan uralla. Ennen tätä suomalainen juoksija oli voittanut 1500 metriä olympiakisoissa 44 vuotta aikaisemmin, kun Harri Larva voitti matkan Amsterdamin olympiakisoissa. Jokainen voi arvata, minkälainen tunnelma oli suomalaisleirissä ja kotikatsomoissa päivän juoksujen ja kahden kultamitalin jälkeen.

Urheilu-ura Münchenin jälkeen

Olympialaisten jälkeen Vasala uhkui vielä kilpailuhaluja ja 800 metrin maailmanennätyksen rikkominen oli hänen tavoitteensa. Helsingissä järjestetyissä kilpailuissa 14.9. Vasala juoksi huippuajan 800 metrin juoksun ME-kokeessa. Vasala kellotti ajan 1.44,6, joka jäi vain 0,3 sekuntia ME-ajasta. Vielä 20.9. Oulussa Vasala juoksi 3000 metrillä ennätyksensä 7.50,8. Vasalan jo huhtikuussa 1972 loukkaantunut jalka operoitiin syksyllä. Vasala oli juossut koko kauden kortisonin avulla. Leikkauksen piti olla vain arpikudoksen poistoa, mutta arpikudoksen alta paljastui, että jalkaholvia tukeva jänne oli osittain revennyt. Leikkauksen ja siihen liittyvien jälkitulehdusten seurauksena hän ei kyennyt urheilemaan lähes koko vuonna 1973 ja ehti jo kertaalleen lopettaa urheilu-uransa.

Vasala kuitenkin aloitti heinäkuussa 1973 jälleen harjoittelun tähtäimessään Rooman EM-kilpailut 1974. Tukholmassa 1.7.1974 hän voitti mailin juoksun SE-ajalla 3.57,13. Hän juoksi Helsingissä 17.8. ajan 3.39,68, joka oikeutti EM-kisamatkaan. Tuttuun tapaan Vasala kirjautti 3000 metrillä ajan 8.00,0, 5000 metrillä 13.55,6 ja 10000 metrillä 29.10,6. EM-kilpailuissa Vasala jäi alkuerässään viidenneksi ajalla 3.43,3 ja oli lähellä karsiutua finaalista. Hän pääsi mukaan finaaliin viimeisenä miehenä. Finaalissa Vasala taisteli itsensä kuudenneksi ajalla 3.41,5, mikä oli hänen paras sijoituksensa EM-kilpailuissa. Viimeisen kilpailunsa hän juoksi 26.9.1974 Lontoossa maaottelussa Isoa-Britanniaa vastaan. Vasala voitti 1500 metrin juoksun ajalla 3.43,1.

Vasala voitti vuosina 1969–1972 ulkoradoilla yhteensä kuusi Suomen mestaruutta ja kaksi pronssimitalia 800 metrin ja 1500 metrin juoksuissa sekä kolme hopeaa hallikisoissa. Hän juoksi urallaan yhdeksän aikuisten SE-tulosta ulkoradoilla ja kaksi SE-tulosta sisäradoilla.

Pekka Vasalan ennätykset:

400 m 49,6 -71

800 m 1.44,5 -72

1000 m 2.24,8 -69

1500 m 3.36,33 -72

1 maili 3.57,13 -74

2000 m 5.07,6 -72

3000 m 7.50,8 -72

5000 m 13.45,8 -72

10000 m 29.09,6 -72

Parhaat ajat 800 metrillä:

1.44,5 (1) Helsinki 20.8.1972

1.44,6 (1) Helsinki 14.9.1972

1.46,0 (1) Helsinki 26.7.1972

1.46,0 (1) Rieti 17.9.1972

1.47,0 (1) Joensuu 12.8.1972

1.48,1 (3) Helsinki 15.7.1974

Parhaat ajat 1500 metrillä:

3.36,33 (1) München 10.9.1972

3.36,8 (1) Turku 19.7.1972

3.37,91 (2) München 9.9.1972

3.38,3 (1) Oslo 2.8.1972

3.38,6 (1) Helsinki 1.7.1971

3.39,68 (2) Helsinki 17.8.1974